Sijoitusrahastot vaihtoehtona säästötilille : Selvitys ihmisten sijoituskäyttäytymisestä matalan korkotason aikana
Annala, Jarno (2017)
Annala, Jarno
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801041076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801041076
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantajalle suomalaisten sijoituskäyttäytymistä ja -halukkuutta sekä saada selko siitä, minkä takia he valitsevat säästötilin sijoitusrahastojen sijaan. Tutkimuksen aihe oli ajankohtainen, sillä jo pitkään jatkuneen matalan korkotason myötä suomalaisten tileillä oleva merkittävä varallisuus ei ole tuottoisa kohde altistuen lähinnä inflaation nakertamaksi. Tavoitteena oli löytää niitä tekijöitä, mitkä vaikuttavat suomalaisten sijoituspäätöksiin ja miten heille tulisi myydä sijoitusrahastoja, jotta he ymmärtäisivät niiden olevan matalan korkotason aikana säästötiliä kannattavampi vaihtoehto.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu alan kirjallisuuteen ja jo olemassa oleviin tutkimuksiin. Viitekehyksessä keskitytään säästötilin ja sijoitusrahastojen ominaisuuksiin, joiden lisäksi käsitellään ihmisten sijoituskäyttäytymistä teoreettisesta näkökulmasta. Näiden avulla pyritään saamaan kokonaisvaltainen käsitys yksityishenkilön käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sijoitusmarkkinoilla, jolla pyrittiin luomaan teoreettinen pohja tutkimukselle. Opinnäytetyö suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ennalta määräämättömistä henkilöistä ja heidän vastaustensa perusteella haluttiin muodostaa ajantasainen käsitys suomalaisten sijoittajien sijoitushalukkuudesta ja -haluttomuudesta. Lisäksi kyselylomakkeessa on tiedusteltu heidän sijoituskäyttäytymisestään sekä suhtautumisesta sijoitusrahastoja kohtaan.
Työn tuloksien mukaan puolet vastaajista ei ollut koskaan sijoittanut tai sijoitusvarallisuutta löytyi alle 5 000 euroa. Suuremmat sijoitusvarallisuudet painottuivat iäkkäämpiin henkilöihin ja sukupuolten väliset erot olivat merkittävät; sijoittaneita miehiä oli huomattavasti enemmän kuin naisia. Valtaosalla vastaajista varallisuus löytyi säästötileiltä, vaikka perustietoa yleisimmistä sijoitusinstrumenteista, kuten osakkeista ja sijoitusrahastoista, löytyi kaikilta. Jokaisella on omat sijoituskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, mutta tuloksien perusteella suuri osa jättää sijoitukset tekemättä ja johtopäätöksenä tähän päädyttiin matalalla riskinottohalukkuudella ja mieluiten jo olemassa olevan varallisuuden ylläpitämisellä.
Työn teoreettinen viitekehys perustuu alan kirjallisuuteen ja jo olemassa oleviin tutkimuksiin. Viitekehyksessä keskitytään säästötilin ja sijoitusrahastojen ominaisuuksiin, joiden lisäksi käsitellään ihmisten sijoituskäyttäytymistä teoreettisesta näkökulmasta. Näiden avulla pyritään saamaan kokonaisvaltainen käsitys yksityishenkilön käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sijoitusmarkkinoilla, jolla pyrittiin luomaan teoreettinen pohja tutkimukselle. Opinnäytetyö suoritettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ennalta määräämättömistä henkilöistä ja heidän vastaustensa perusteella haluttiin muodostaa ajantasainen käsitys suomalaisten sijoittajien sijoitushalukkuudesta ja -haluttomuudesta. Lisäksi kyselylomakkeessa on tiedusteltu heidän sijoituskäyttäytymisestään sekä suhtautumisesta sijoitusrahastoja kohtaan.
Työn tuloksien mukaan puolet vastaajista ei ollut koskaan sijoittanut tai sijoitusvarallisuutta löytyi alle 5 000 euroa. Suuremmat sijoitusvarallisuudet painottuivat iäkkäämpiin henkilöihin ja sukupuolten väliset erot olivat merkittävät; sijoittaneita miehiä oli huomattavasti enemmän kuin naisia. Valtaosalla vastaajista varallisuus löytyi säästötileiltä, vaikka perustietoa yleisimmistä sijoitusinstrumenteista, kuten osakkeista ja sijoitusrahastoista, löytyi kaikilta. Jokaisella on omat sijoituskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, mutta tuloksien perusteella suuri osa jättää sijoitukset tekemättä ja johtopäätöksenä tähän päädyttiin matalalla riskinottohalukkuudella ja mieluiten jo olemassa olevan varallisuuden ylläpitämisellä.