Puoliso-omaishoitajien kokemuksia arjesta
Tyni, Saila (2017)
Tyni, Saila
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122722559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122722559
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin yli 65-vuotiaiden puoliso-omaishoitajien kokemuksia heidän arjessa jaksamisesta sekä selvitettiin heidän tämän hetkiset sekä tulevaisuuden tuen tarpeet. Kohdejoukkona toimi Tampereella asuvat omaishoitoyhdistysten toimintaan osallistuvat yli 65-vuotiaat puoliso-omaishoitajat. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda kohdejoukon arjen haasteet näkyviksi yksilöllisten kokemusten kautta sekä tuoda ajankohtaista tietoa omaishoidosta kiinnostuneille.
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavia valittiin neljä, kaksi heistä tuli Pioni Ry –omaishoitoyhdistyksen kautta ja kaksi tuli Tampereen seudun omaishoitajat Ry –omaishoitoyhdistyksen kautta. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja ne nauhoitettiin. Sen jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto purettiin.
Haastatellut puoliso-omaishoitajat kokivat jaksavansa arjessa suhteellisen hyvin. Jokainen haastateltu kertoi kokevansa aika-ajoin väsymystä ja ärtymystä. Haastatellut kokivat, ettei vapaapäiviä ja vapaa-aikaa ollut tarpeeksi käytettävissä. Haastateltuja yhdisti myös huoli tulevaisuudesta.
Jokainen haastatteluun osallistunut puoliso-omaishoitaja kertoi olevansa omaishoitajana täysin omasta tahdostaan. Yhteiskunnalta odotettiin kuitenkin suurempaa arvostusta tehtyä työtä kohtaan.
Haastatellut saivat monenlaisia palveluita ja tukea arjessa jaksamisensa tueksi. Tärkeimmiksi nousivat vertaistuki, liikkuminen, vapaa-aika sekä omaishoidettavalle annetut palvelut. Haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Haasteita aiheuttivat tiedon ja neuvonnan saaminen omaishoitajuuteen liittyvistä. Tutkimuksessa nousi esiin monenlaisia lisäpalvelun tarpeita.
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavia valittiin neljä, kaksi heistä tuli Pioni Ry –omaishoitoyhdistyksen kautta ja kaksi tuli Tampereen seudun omaishoitajat Ry –omaishoitoyhdistyksen kautta. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja ne nauhoitettiin. Sen jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto purettiin.
Haastatellut puoliso-omaishoitajat kokivat jaksavansa arjessa suhteellisen hyvin. Jokainen haastateltu kertoi kokevansa aika-ajoin väsymystä ja ärtymystä. Haastatellut kokivat, ettei vapaapäiviä ja vapaa-aikaa ollut tarpeeksi käytettävissä. Haastateltuja yhdisti myös huoli tulevaisuudesta.
Jokainen haastatteluun osallistunut puoliso-omaishoitaja kertoi olevansa omaishoitajana täysin omasta tahdostaan. Yhteiskunnalta odotettiin kuitenkin suurempaa arvostusta tehtyä työtä kohtaan.
Haastatellut saivat monenlaisia palveluita ja tukea arjessa jaksamisensa tueksi. Tärkeimmiksi nousivat vertaistuki, liikkuminen, vapaa-aika sekä omaishoidettavalle annetut palvelut. Haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Haasteita aiheuttivat tiedon ja neuvonnan saaminen omaishoitajuuteen liittyvistä. Tutkimuksessa nousi esiin monenlaisia lisäpalvelun tarpeita.