Terveysalan opiskelijoiden kokemukset kliinisestä harjoittelusta : Opiskelijapalautteet vuosilta 2009-2015 erikoissairaanhoidossa
Kumpulainen, Riikka (2017)
Kumpulainen, Riikka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122722555
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122722555
Tiivistelmä
Työelämässä tapahtuvat harjoittelut ovat merkityksellisiä terveysalan opiskelijoiden kliinisten taitojen ja ammattilaiseksi kehittymisen kannalta. Harjoittelua kehittämällä voidaan vaikuttaa oppimiskokemuksiin, ammatillisuuden kehittymiseen ja lopulta hyvään potilaiden hoitoon.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää terveysalan ammattikorkeakoulun ja 2. asteen opiskelijoiden harjoittelua tuottamalla tietoa vuosien 2009-2015 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon opiskelijapalautteiden avoimen kysymyksen vastauksista. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto analysoitiin abduktiivisella analyysilla. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta kliinisessä ympäristössä eri vuosina.
Tutkimuksen tuloksina muodostui neljä pääluokkaa, jotka kuvaavat kokemuksia kliinisen harjoittelun harjoitteluympäristöstä, ohjauksellisista lähtökohdista, ohjaussuhteesta ja oppilaitosyhteistyöstä. Tuloksissa ilmenee harjoittelun ja ohjauksen kehittyminen viime vuosien aikana, mutta toisaalta myös uudenlaisia, terveysalan jatkuvien muutosten tuomia haasteita. Harjoitteluympäristön merkitys on tärkeä, sillä se näyttää ohjaavan kliinisen harjoittelun kulkua, muodostuvaa ohjaussuhdetta, saatua ohjausta ja oppimista. Sen sallimat ja luomat mahdollisuudet näyttävät tukevan yksittäistä opiskelijaa sekä ohjaajaa pitkälle ohjaussuhteessa. Harjoittelun yksilöllinen tavoitteellisuus kärsii jatkuvasta muutoksesta johtuen sekä harjoitteluorganisaatioissa että oppilaitoksissa. Opettajan rooli opiskelijan oppimisen tukijana näyttää korostuvan. Tulokset tarjoavat tuoreita näkökulmia kliinisessä ympäristössä tapahtuvaan harjoitteluun, jossa uudenlaiset harjoittelu- ja ohjausperiaatteet sekä opiskelijan yksilölliset tarpeet on huomioitava niin harjoitteluyksikössä tapahtuvassa kuin oppilaitoksen opettajankin ohjauksessa. Tulevaisuudessa on muodostettava uudenlaisia apuvälineitä ohjaukseen ja kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ohjaamisen tavoitteellisuuteen sekä yhteistyöhön oppilaitosten ja harjoitteluorganisaatioiden välillä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää terveysalan ammattikorkeakoulun ja 2. asteen opiskelijoiden harjoittelua tuottamalla tietoa vuosien 2009-2015 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon opiskelijapalautteiden avoimen kysymyksen vastauksista. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jossa aineisto analysoitiin abduktiivisella analyysilla. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta kliinisessä ympäristössä eri vuosina.
Tutkimuksen tuloksina muodostui neljä pääluokkaa, jotka kuvaavat kokemuksia kliinisen harjoittelun harjoitteluympäristöstä, ohjauksellisista lähtökohdista, ohjaussuhteesta ja oppilaitosyhteistyöstä. Tuloksissa ilmenee harjoittelun ja ohjauksen kehittyminen viime vuosien aikana, mutta toisaalta myös uudenlaisia, terveysalan jatkuvien muutosten tuomia haasteita. Harjoitteluympäristön merkitys on tärkeä, sillä se näyttää ohjaavan kliinisen harjoittelun kulkua, muodostuvaa ohjaussuhdetta, saatua ohjausta ja oppimista. Sen sallimat ja luomat mahdollisuudet näyttävät tukevan yksittäistä opiskelijaa sekä ohjaajaa pitkälle ohjaussuhteessa. Harjoittelun yksilöllinen tavoitteellisuus kärsii jatkuvasta muutoksesta johtuen sekä harjoitteluorganisaatioissa että oppilaitoksissa. Opettajan rooli opiskelijan oppimisen tukijana näyttää korostuvan. Tulokset tarjoavat tuoreita näkökulmia kliinisessä ympäristössä tapahtuvaan harjoitteluun, jossa uudenlaiset harjoittelu- ja ohjausperiaatteet sekä opiskelijan yksilölliset tarpeet on huomioitava niin harjoitteluyksikössä tapahtuvassa kuin oppilaitoksen opettajankin ohjauksessa. Tulevaisuudessa on muodostettava uudenlaisia apuvälineitä ohjaukseen ja kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ohjaamisen tavoitteellisuuteen sekä yhteistyöhön oppilaitosten ja harjoitteluorganisaatioiden välillä.