Alokkaiden objektiivinen ja subjektiivinen kuormittuminen Puolustusvoimien Urheilukoulussa
Kaikkonen, Tuomas; Hautala, Taneli (2017)
Kaikkonen, Tuomas
Hautala, Taneli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122422529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122422529
Tiivistelmä
Puolustusvoimien Urheilukoulu toimii osana suomalaista huippu-urheilun valmennusta tarjoamalla lahjakkaille urheilijoille mahdollisuuden kehittyä myös varusmiespalveluksen aikana. Urheilukoulu vastaa palveluksen aikana urheilijoiden kokonaiskuormituksen- ja ylirasituksen seurannasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Puolustusvoimien Urheilukoululle tietoa alokkaiden objektiivisesti mitatusta fyysisestä kuormituksesta sekä subjektiivisesti arvioidusta kuormituksesta. Tutkimustiedolla saadaan viitteitä mitatun ja arvioidun kuormituksen laadusta, aktiviteettikohtaisesti raskaimmaksi koetusta kuormituksesta, menetelmien välisestä yhteydestä sekä ovatko otannan urheilijat alokasaikana riskissä ylikuormittua.
Tutkielmassa mitattiin kolmelta tutkittavalta (T) kuormitusta neljältä viikolta kaksitoista vuorokautta, kahta toisistaan riippumatonta menetelmää käyttäen. Fyysistä kuormitusta mitattiin minuutin välein, yhteensä yli 505 tuntia energiankulutuksen MET-arvoina tutkimusluokan SenseWear ArmbandTM-laitteilla. Objektiivisesti mitattu kuormitus rajattiin päiväkohtaisesti valveaikaan, eli heräämisestä nukahtamiseen sekä palvelusaikaan. Subjektiivista kuormitusta arvioitiin aktiviteetti- ja päiväkohtaisesti Borgin 6-20 RPE-luokittelun ja tutkittavien aktiivisuuspäiväkirjojen avulla. Fyysisen työkuormituksen viitearvoja käytettiin niiden päivien osalta, joilta palvelusaika voitiin eritellä.
Keskeisiä tuloksia ovat tutkimuspäivien mitatut keskiarvokuormitukset valveillaolo- ja palvelusajalta, T1=19,16% ja 21,12% VO2max:sta sekä T2=18,24% ja 19,55% VO2max:sta. Palveluksen ulkopuolinen aika on siis keskimäärin päiväkohtaista kuormitusta laskevaa. Keskimäärin päiväkohtainen kuormitus koettiin erittäin kevyestä kohtalaisen rasittavaksi (RPE 9,6-12,6). Kuormittavimmiksi aktiivisuuksiksi koettiin muun muassa marssi (RPEka 15,7), suunnistus (RPEka 12) ja taisteluharjoitukset (RPEka 14,5). Päiväkohtaisesti valveajalta mitattu MET-keskiarvo (METka) ja arvioitu RPE-arvio ovat positiivisesti yhteydessä, kun T1:n METka – RPE:n (n=7) välillä on kohtalainen korrelaatio r=0.791 (p=0.034) ja T2:n METka – RPE:n (n=5) välillä on hyvä korrelaatio r=0.900 (p=0.037).
Tutkimustulosten perusteella otannan tutkittavilla ei ole vaaraa ylikuormittua alokasaikana. Kuitenkin yhdellä objektiivisesti mitatuista tutkittavista palvelusajan fyysistä kuormitusta mitattiin kahtena päivänä (n=5) lähellä 30% viitearvoja maksimikapasiteetista. Tarkasteluun kelpaavien tutkimuspäivien lukumäärän perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, etteikö tutkittavan kuormitus nousisi toistuvasti lähelle, tai jopa yli viitearvojen, joka lisää ylikuormittumisen riskiä. Tutkittavien koko tutkimuspäivän kattavat RPE-arviot olivat osittain huomattavasti korkeampia kuin mitä mitatun fyysisen kuormituksen perusteella voitaisiin olettaa, mikä viittaisi kovaan henkiseen kuormittumiseen päivän ajalta. Yleistettävyyden vuoksi tutkimus olisi hyvä toteuttaa tulevaisuudessa suuremmalla otannalla.
Tutkielmassa mitattiin kolmelta tutkittavalta (T) kuormitusta neljältä viikolta kaksitoista vuorokautta, kahta toisistaan riippumatonta menetelmää käyttäen. Fyysistä kuormitusta mitattiin minuutin välein, yhteensä yli 505 tuntia energiankulutuksen MET-arvoina tutkimusluokan SenseWear ArmbandTM-laitteilla. Objektiivisesti mitattu kuormitus rajattiin päiväkohtaisesti valveaikaan, eli heräämisestä nukahtamiseen sekä palvelusaikaan. Subjektiivista kuormitusta arvioitiin aktiviteetti- ja päiväkohtaisesti Borgin 6-20 RPE-luokittelun ja tutkittavien aktiivisuuspäiväkirjojen avulla. Fyysisen työkuormituksen viitearvoja käytettiin niiden päivien osalta, joilta palvelusaika voitiin eritellä.
Keskeisiä tuloksia ovat tutkimuspäivien mitatut keskiarvokuormitukset valveillaolo- ja palvelusajalta, T1=19,16% ja 21,12% VO2max:sta sekä T2=18,24% ja 19,55% VO2max:sta. Palveluksen ulkopuolinen aika on siis keskimäärin päiväkohtaista kuormitusta laskevaa. Keskimäärin päiväkohtainen kuormitus koettiin erittäin kevyestä kohtalaisen rasittavaksi (RPE 9,6-12,6). Kuormittavimmiksi aktiivisuuksiksi koettiin muun muassa marssi (RPEka 15,7), suunnistus (RPEka 12) ja taisteluharjoitukset (RPEka 14,5). Päiväkohtaisesti valveajalta mitattu MET-keskiarvo (METka) ja arvioitu RPE-arvio ovat positiivisesti yhteydessä, kun T1:n METka – RPE:n (n=7) välillä on kohtalainen korrelaatio r=0.791 (p=0.034) ja T2:n METka – RPE:n (n=5) välillä on hyvä korrelaatio r=0.900 (p=0.037).
Tutkimustulosten perusteella otannan tutkittavilla ei ole vaaraa ylikuormittua alokasaikana. Kuitenkin yhdellä objektiivisesti mitatuista tutkittavista palvelusajan fyysistä kuormitusta mitattiin kahtena päivänä (n=5) lähellä 30% viitearvoja maksimikapasiteetista. Tarkasteluun kelpaavien tutkimuspäivien lukumäärän perusteella ei kuitenkaan voida sanoa, etteikö tutkittavan kuormitus nousisi toistuvasti lähelle, tai jopa yli viitearvojen, joka lisää ylikuormittumisen riskiä. Tutkittavien koko tutkimuspäivän kattavat RPE-arviot olivat osittain huomattavasti korkeampia kuin mitä mitatun fyysisen kuormituksen perusteella voitaisiin olettaa, mikä viittaisi kovaan henkiseen kuormittumiseen päivän ajalta. Yleistettävyyden vuoksi tutkimus olisi hyvä toteuttaa tulevaisuudessa suuremmalla otannalla.