Maahanmuuttajien kohtaaminen mielenterveyshoitotyössä : - ja heidän avuntarpeen tunnistaminen
Hokkanen, Sanna-Mari (2017)
Hokkanen, Sanna-Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222486
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122222486
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaamista ja avuntarpeen tunnistamista mielenterveyshoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan edustajille. Opinnäytetyö on tehty laadullisen tutkimuksen periaatteita käyttäen kuvailevana kirjallisuuskatsausmenetelmänä. Aineistoa on haettu manuaalisesti ja sähköisistä tietokannoista. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittain.
Ensimmäiseen tutkimuskysymyksen pohjalta muodostui neljä pääteemaa: sosiaaliset tekijät, maahantulon syyt, lähtö ja kohdemaan kulttuurietäisyys sekä kokemukset lähtömaassa, matkalla ja kohdemaassa. Teemat käsittelivät mm. maahan muuttoon liittyviä tekijöitä, kielellisiä ongelmia sekä kulttuurisia eroja. Toisen tutkimuskysymyksen pohjalta muodostui neljä pääteemaa: monikulttuuristen tekijöiden huomioiminen, potilaan yksilöllinen huomioiminen, hoitohenkilökunnan asenteiden tiedostaminen sekä työstäminen mielenterveyshoitotyössä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta eivät aina olleet osanneet ottaa huomioon maahanmuuttajien avun tarpeita tai toiveita. Ongelmia esiintyi potilaan kohtaamisessa erityisesti silloin, kun potilaalla oli puutteellinen kielitaito tai kun hoitohenkilökunnalla ja potilaalla ei ollut yhteistä kieltä. Lisäksi tulkkipalveluja oli saattanut joskus olla heikosti saatavilla. Näin ollen potilaan tilaa oli toisinaan vaikea tunnistaa. Haastavaa oli esimerkiksi tilanteessa, jossa hoitohenkilökunnan oli pitänyt arvioida sitä, oliko potilaalla mielenterveyden häiriö vai johtuiko tilanne esimerkiksi kulttuurisidonnaisesta, uskonnollisesta ilmentymästä. Maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä oli kulttuurinen ero, joka tarkoittaa eroja arvoissa, normeissa, uskonnollisuudessa sekä modernisoitumisessa. Mitä suurempi ero on kulttuurien välillä, sitä haastavampaa oli yhteinen kaksisuuntainen akkulturaatio.
Maahanmuuttajien parissa työskenneltäessä on tärkeää, että hoitohenkilöstön koulutuksen tarvetta tuettaisiin tarvittaessa. Maahanmuuttajien avuntarpeen tunnistaminen ja heidän kokonaisvaltainen kohtaamisensa mielenterveyshoitotyössä luo tarpeita lisäkoulutukselle; se voisi olla esimerkiksi kulttuurien parempaa tietämystä tai vuorovaikutustaitojen kehittämistä kohdattaessa maahanmuuttaja.
Ensimmäiseen tutkimuskysymyksen pohjalta muodostui neljä pääteemaa: sosiaaliset tekijät, maahantulon syyt, lähtö ja kohdemaan kulttuurietäisyys sekä kokemukset lähtömaassa, matkalla ja kohdemaassa. Teemat käsittelivät mm. maahan muuttoon liittyviä tekijöitä, kielellisiä ongelmia sekä kulttuurisia eroja. Toisen tutkimuskysymyksen pohjalta muodostui neljä pääteemaa: monikulttuuristen tekijöiden huomioiminen, potilaan yksilöllinen huomioiminen, hoitohenkilökunnan asenteiden tiedostaminen sekä työstäminen mielenterveyshoitotyössä.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta eivät aina olleet osanneet ottaa huomioon maahanmuuttajien avun tarpeita tai toiveita. Ongelmia esiintyi potilaan kohtaamisessa erityisesti silloin, kun potilaalla oli puutteellinen kielitaito tai kun hoitohenkilökunnalla ja potilaalla ei ollut yhteistä kieltä. Lisäksi tulkkipalveluja oli saattanut joskus olla heikosti saatavilla. Näin ollen potilaan tilaa oli toisinaan vaikea tunnistaa. Haastavaa oli esimerkiksi tilanteessa, jossa hoitohenkilökunnan oli pitänyt arvioida sitä, oliko potilaalla mielenterveyden häiriö vai johtuiko tilanne esimerkiksi kulttuurisidonnaisesta, uskonnollisesta ilmentymästä. Maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä oli kulttuurinen ero, joka tarkoittaa eroja arvoissa, normeissa, uskonnollisuudessa sekä modernisoitumisessa. Mitä suurempi ero on kulttuurien välillä, sitä haastavampaa oli yhteinen kaksisuuntainen akkulturaatio.
Maahanmuuttajien parissa työskenneltäessä on tärkeää, että hoitohenkilöstön koulutuksen tarvetta tuettaisiin tarvittaessa. Maahanmuuttajien avuntarpeen tunnistaminen ja heidän kokonaisvaltainen kohtaamisensa mielenterveyshoitotyössä luo tarpeita lisäkoulutukselle; se voisi olla esimerkiksi kulttuurien parempaa tietämystä tai vuorovaikutustaitojen kehittämistä kohdattaessa maahanmuuttaja.