Methods of Nutrition-related Patient Education for Patients undergoing Haemodialysis
Wilding, Katharine (2017)
Wilding, Katharine
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122122400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122122400
Tiivistelmä
Kroonisen munuaistaudin esiintyvyys on maailmanlaajuisessa kasvussa, vastaten lihavuuden ja aikuistyypin diabeteksen yleistymistä. Erityisruokavalio ja terveelliset elämäntavat voivat hidastaa kroonisen munuaistaudin etenemistä munuaisten vajaatoimintaan ja munuaisten toimintaa korvaavan hoidon, dialyysin, aloittamista. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hemodialyysia tarvitsevilta potilailta puuttuu optimaalista terveyttä ylläpitävä ravitsemustieto.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli määrittää mitä menetelmiä käytetään hemodialyysissa käyvien potilaiden ravitsemukseen liittyvässä ohjauksessa. Tavoitteena oli kehittää tätä potilasohjausta.
Artikkelit (n=11) valittiin CINAHL- ja Medline-tietokannoista sekä manuaalisilla hauilla (n=2). Kaikkiaan 13 artikkelia valittiin, analysoitiin ja kategorisoitiin systemaattisesti hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysia. Tulokset esitettiin kirjallisuuskatsauksessa.
Tässä katsauksessa on kuvailtu useita potilasohjauksen menetelmiä, jotka esitettiin visuaalisten, auditiivisten, lukemisen/kirjoittamisen sekä kinesteettisten oppimistapojen kautta. Näköaistia vaativat menetelmät, kuten kuvat, tulostettu materiaali sekä videot, olivat yleisimpiä. Auditiiviset menetelmät, kuten suullinen neuvonta ja teknologian käyttö, esimerkiksi tietokoneet ja muut apuvälineet olivat myös kuvattuina. Tämän katsauksen tulosten mukaan potilasohjausta annettiin yksilöllisesti, ja useimmiten sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin toimesta.
Tämän kirjallisuuskatsauksen keskeisin löytö näyttää olevan potilaan yksilöllistäminen ohjauksen suunnittelussa, ottaen huomioon potilaan iän, terveydentilan, kyvyt ja terveyslukutaidon, sekä ohjaustapojen soveltaminen mahdollistaen multimodaalisen oppimisen. Potilaan kykyä säilyttää tietoa tulisi arvioida.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli määrittää mitä menetelmiä käytetään hemodialyysissa käyvien potilaiden ravitsemukseen liittyvässä ohjauksessa. Tavoitteena oli kehittää tätä potilasohjausta.
Artikkelit (n=11) valittiin CINAHL- ja Medline-tietokannoista sekä manuaalisilla hauilla (n=2). Kaikkiaan 13 artikkelia valittiin, analysoitiin ja kategorisoitiin systemaattisesti hyödyntäen induktiivista sisällönanalyysia. Tulokset esitettiin kirjallisuuskatsauksessa.
Tässä katsauksessa on kuvailtu useita potilasohjauksen menetelmiä, jotka esitettiin visuaalisten, auditiivisten, lukemisen/kirjoittamisen sekä kinesteettisten oppimistapojen kautta. Näköaistia vaativat menetelmät, kuten kuvat, tulostettu materiaali sekä videot, olivat yleisimpiä. Auditiiviset menetelmät, kuten suullinen neuvonta ja teknologian käyttö, esimerkiksi tietokoneet ja muut apuvälineet olivat myös kuvattuina. Tämän katsauksen tulosten mukaan potilasohjausta annettiin yksilöllisesti, ja useimmiten sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin toimesta.
Tämän kirjallisuuskatsauksen keskeisin löytö näyttää olevan potilaan yksilöllistäminen ohjauksen suunnittelussa, ottaen huomioon potilaan iän, terveydentilan, kyvyt ja terveyslukutaidon, sekä ohjaustapojen soveltaminen mahdollistaen multimodaalisen oppimisen. Potilaan kykyä säilyttää tietoa tulisi arvioida.