Eri-ikäisten ikäohjelma
Tikkala, Päivi (2017)
Tikkala, Päivi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022240
Tiivistelmä
Seinäjoen kaupunki on vuosikymmeniä panostanut henkilöstön työhyvinvointiin, sairauspoissaolojen vähentämiseen ja pitkiin työuriin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää organisaa-tion sivistystoimen henkilöstön kokemuksia ikäjohtamisesta ja odotuksista uudistettavalta ikäohjelmalta sekä työurien kehittämiseltä. Tavoitteena on laatia ikäohjelma, joka kattaa kaikenikäiset ja kehittää henkilöstön työurasuunnittelua osaamisen kehittämisellä. Kysely tehtiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä Webropol-kyselynä. Kyselyn sai 919 sivistystoimen henkilöstön edustajaa, ja heistä vastasi 424 henkilöä, heistä oli 72 % eri päiväkotien työntekijöitä. Tuloksia voidaan siis pitää yleistettävinä vain heidän osaltaan.
Tulosten perusteella voidaan todeta henkilöstön haluavan oikeudenmukaista ja tasapuolista johtamista. Vastauksista ilmeni henkilöstön halukkuus ylläpitää omaa osaamistaan koko työuran ajan. He halusivat henkilökohtaisempaa työurien suunnittelua, mikä mahdollistaa paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen, henkilöiden osaamisen paremman hyödyn-tämisen ja työhyvinvoinnin huomioimisen henkilökohtaisemmalla tasolla. Johtopäätöksenä voidaankin sanoa, että ikäohjelmalle on tarvetta erityisesti päiväkotihenkilökunnan keskuudessa.
Suomessa on tutkittu ikäjohtamista jo yli 30 vuoden ajan. Ikäjohtamisen pääpaino on ollut iäkkäämmissä työntekijöissä ja heidän työhyvinvoinnissaan. On kuitenkin tärkeää, että työn-antajat ymmärtävät ikäjohtamisen merkityksen kaiken ikäisille ja sen vaikutusmahdollisuudet myös työurien aloittamiseen, yhtäjaksoiseen, pitkään ja ehyeen työuraan, työssä jaksamiseen ja työilmapiiriin.
Tulosten perusteella voidaan todeta henkilöstön haluavan oikeudenmukaista ja tasapuolista johtamista. Vastauksista ilmeni henkilöstön halukkuus ylläpitää omaa osaamistaan koko työuran ajan. He halusivat henkilökohtaisempaa työurien suunnittelua, mikä mahdollistaa paremmin työn ja muun elämän yhteensovittamisen, henkilöiden osaamisen paremman hyödyn-tämisen ja työhyvinvoinnin huomioimisen henkilökohtaisemmalla tasolla. Johtopäätöksenä voidaankin sanoa, että ikäohjelmalle on tarvetta erityisesti päiväkotihenkilökunnan keskuudessa.
Suomessa on tutkittu ikäjohtamista jo yli 30 vuoden ajan. Ikäjohtamisen pääpaino on ollut iäkkäämmissä työntekijöissä ja heidän työhyvinvoinnissaan. On kuitenkin tärkeää, että työn-antajat ymmärtävät ikäjohtamisen merkityksen kaiken ikäisille ja sen vaikutusmahdollisuudet myös työurien aloittamiseen, yhtäjaksoiseen, pitkään ja ehyeen työuraan, työssä jaksamiseen ja työilmapiiriin.