Digital marketing skills gap in Berlin startups
Kosonen, Iiris (2017)
Kosonen, Iiris
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022232
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä, millaisia digitaalisen markkinoinnin taitoja tarvitaan Berliinin startupeissa ja analysoida miten tämä vertautuu akateemiseen näkökulmaan digitaalisen markkinoinnin taidoista markkinoinnin oppikirjoissa. Startupit ovat taloudelle tärkeitä, sillä ne luovat työpaikkoja. Berliinin startupit kärsivät paikallisesta pätevästä työvoimasta. Markkinointi on keskeinen kenttä erityisesti digitaalisella alalla toimiville startupeille. Näissä startupeissa koko ansaintamalli on digitalisoitunut.
Markkinoinnin kenttä kärsii poikkeuksellisen laajasta kuilusta akateemikoiden ja teollisuuden välillä. Aikaisempi tutkimus digitaalisen markkinoinnin ammattitaitovajeesta viittaa analyyttisiin ja teknisiin taitoihin. Nämä eivät ole kuitenkaan selkeästi määriteltyjä. Aikaisemmin tutkimusta on pääasiassa tehty hyödyntämällä toissijaista dataa ja se on painottanut akateemista näkökulmaa.
Tutkimus tehtiin analysoimalla ensisijaista dataa. Sillä tarkoituksena on tuoda esiin ajantasaisia tuloksia ja teollisuuden näkökulmaa. Digitaalisen markkinoinnin taidot, jotka mainittiin Berliinin startuppien avoimien markkinoinnin työpaikkojen ilmoituksissa, tutkittiin ja löydöksiä verrattiin siihen, miten digitaalinen markkinointi on esitetty markkinoinnin oppikirjoissa.
Työpaikkailmoituksista tunnistettiin 10 analyyttisten ja teknisten taitojen kategoriaa: Analytiikka, Hakukonemarkkinointi, Sosiaalinen Media, Sähköpostimarkkinointi, Ms Office, Ohjelmointikielet, Verkkosivut/Blogit, Kuvankäsittely, Display Markkinointi ja Muut. Kolme merkittävintä kategoriaa, jotka mainittiin puolessa tai useammassa työpaikkailmoituksista olivat Analytiikka, Hakukonemarkkinointi ja Sosiaalinen Media.
Katsauksessa markkinoinnin oppikirjoihin joitakin näistä taidoista oli löydettävissä. Ei ollut kuitenkaan konsensusta siitä, mitä digitaalisen markkinoinnin osa-alueet tulisi sisällyttää ja joissakin kirjoissa ei ollut ainoatakaan sivua digitaalisesta markkinoinnista.
Tulevaisuudessa tunnistetut taitokategoriat voitaisiin vahvistaa määrällisellä tutkimuksella ja todeta onko niillä tilastollista merkittävyyttä. Voitaisiin myös tutkia kykenevätkö startupit löytämään työntekijöitä, joilla on nämä taidot hallussa.
Markkinoinnin kenttä kärsii poikkeuksellisen laajasta kuilusta akateemikoiden ja teollisuuden välillä. Aikaisempi tutkimus digitaalisen markkinoinnin ammattitaitovajeesta viittaa analyyttisiin ja teknisiin taitoihin. Nämä eivät ole kuitenkaan selkeästi määriteltyjä. Aikaisemmin tutkimusta on pääasiassa tehty hyödyntämällä toissijaista dataa ja se on painottanut akateemista näkökulmaa.
Tutkimus tehtiin analysoimalla ensisijaista dataa. Sillä tarkoituksena on tuoda esiin ajantasaisia tuloksia ja teollisuuden näkökulmaa. Digitaalisen markkinoinnin taidot, jotka mainittiin Berliinin startuppien avoimien markkinoinnin työpaikkojen ilmoituksissa, tutkittiin ja löydöksiä verrattiin siihen, miten digitaalinen markkinointi on esitetty markkinoinnin oppikirjoissa.
Työpaikkailmoituksista tunnistettiin 10 analyyttisten ja teknisten taitojen kategoriaa: Analytiikka, Hakukonemarkkinointi, Sosiaalinen Media, Sähköpostimarkkinointi, Ms Office, Ohjelmointikielet, Verkkosivut/Blogit, Kuvankäsittely, Display Markkinointi ja Muut. Kolme merkittävintä kategoriaa, jotka mainittiin puolessa tai useammassa työpaikkailmoituksista olivat Analytiikka, Hakukonemarkkinointi ja Sosiaalinen Media.
Katsauksessa markkinoinnin oppikirjoihin joitakin näistä taidoista oli löydettävissä. Ei ollut kuitenkaan konsensusta siitä, mitä digitaalisen markkinoinnin osa-alueet tulisi sisällyttää ja joissakin kirjoissa ei ollut ainoatakaan sivua digitaalisesta markkinoinnista.
Tulevaisuudessa tunnistetut taitokategoriat voitaisiin vahvistaa määrällisellä tutkimuksella ja todeta onko niillä tilastollista merkittävyyttä. Voitaisiin myös tutkia kykenevätkö startupit löytämään työntekijöitä, joilla on nämä taidot hallussa.