Hoitohenkilökunnan elvytysvalmiuden ylläpitäminen itseharjoittelun avulla
Halme, Aino (2017)
Halme, Aino
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122022214
Tiivistelmä
Suomessa sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suurin yksittäinen kuolemaan johtava tautiryhmä. Vuosittain noin
10 000 ihmistä kuolee äkilliseen sydänpysähdykseen. Potilaan saadessa hoitolaitoksessa sydäninfarkti, on äärimmäisen tärkeää, että hoitohenkilökunnan elvytysvalmius on riittävällä tasolla. Nopeasti aloitettu elvytys ja varhainen defibrillointi voivat pelastaa sydäninfarktipotilaan hengen. Tutkimusten mukaan riittävän elvytysvalmiuden ylläpitämiseksi on elvytystilanteita harjoiteltava vähintään kaksi kertaa vuodessa, sillä elvytysosaaminen heikkenee jo kuudessa kuukaudessa.
Yksityisen terveyspalvelujen tuottajan Pihlajalinna Terveys Oy:n tavoitteena oli parantaa vuodeosastojensa elvytysvalmiutta kehittämishankkeen avulla. Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa haettiin toimivaa ratkaisua siihen, miten hoitohenkilökunnan sekä osastojen elvytysvalmiutta pystyttäisiin pitämään yllä ja hoitohenkilökunnan harjoittelua lisäämään kansainvälisiä suosituksia vastaaviksi. Hankkeeseen osallistui yhteensä viisi perus-, ja erikoisterveydenhuollon vuodeosastoa. Tutkimuksellisen kehittämishankeen metodologisena viitekehyksenä käytettiin toimintatutkimusta.
Hankkeen tuloksena syntyi osastoille systemaattinen toimintamalli, jossa osastojen elvytysvastaavat pystyvät järjestämään elvytysharjoituksia omatoimisesti verkko-opintoaineistoa käyttäen. Verkko-opintoaineisto mahdollistaa jatkuvan harjoittelun osastoilla. Materiaali sisältää elvytykseen liittyvän teoriatiedon, käytännön psykomotoriset harjoitteet ja simulaatioharjoitteet. Harjoittelumalli suunniteltiin ja implementoitiin osastoille yhteistyössä osastojen elvytysvastaavien kanssa.
Elvytyksen itseharjoittelu verkko-opintoaineiston ja elvytysnuken kanssa osoittautui toimivaksi tavaksi lisätä elvytysharjoittelua vuodeosastoilla. Lisääntyneen harjoittelun voidaan olettaa lisäävän osastojen elvytysvalmiutta ja parantavan potilasturvallisuutta.
10 000 ihmistä kuolee äkilliseen sydänpysähdykseen. Potilaan saadessa hoitolaitoksessa sydäninfarkti, on äärimmäisen tärkeää, että hoitohenkilökunnan elvytysvalmius on riittävällä tasolla. Nopeasti aloitettu elvytys ja varhainen defibrillointi voivat pelastaa sydäninfarktipotilaan hengen. Tutkimusten mukaan riittävän elvytysvalmiuden ylläpitämiseksi on elvytystilanteita harjoiteltava vähintään kaksi kertaa vuodessa, sillä elvytysosaaminen heikkenee jo kuudessa kuukaudessa.
Yksityisen terveyspalvelujen tuottajan Pihlajalinna Terveys Oy:n tavoitteena oli parantaa vuodeosastojensa elvytysvalmiutta kehittämishankkeen avulla. Tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa haettiin toimivaa ratkaisua siihen, miten hoitohenkilökunnan sekä osastojen elvytysvalmiutta pystyttäisiin pitämään yllä ja hoitohenkilökunnan harjoittelua lisäämään kansainvälisiä suosituksia vastaaviksi. Hankkeeseen osallistui yhteensä viisi perus-, ja erikoisterveydenhuollon vuodeosastoa. Tutkimuksellisen kehittämishankeen metodologisena viitekehyksenä käytettiin toimintatutkimusta.
Hankkeen tuloksena syntyi osastoille systemaattinen toimintamalli, jossa osastojen elvytysvastaavat pystyvät järjestämään elvytysharjoituksia omatoimisesti verkko-opintoaineistoa käyttäen. Verkko-opintoaineisto mahdollistaa jatkuvan harjoittelun osastoilla. Materiaali sisältää elvytykseen liittyvän teoriatiedon, käytännön psykomotoriset harjoitteet ja simulaatioharjoitteet. Harjoittelumalli suunniteltiin ja implementoitiin osastoille yhteistyössä osastojen elvytysvastaavien kanssa.
Elvytyksen itseharjoittelu verkko-opintoaineiston ja elvytysnuken kanssa osoittautui toimivaksi tavaksi lisätä elvytysharjoittelua vuodeosastoilla. Lisääntyneen harjoittelun voidaan olettaa lisäävän osastojen elvytysvalmiutta ja parantavan potilasturvallisuutta.