Heimoajattelu asiakasuskollisuutta vahvistavana tekijänä
Oranen, Sanni; Pohjoisenmäki, Aino (2017)
Oranen, Sanni
Pohjoisenmäki, Aino
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922113
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ajankohtaista tietoa heimoilmiöstä sekä syventää toimeksiantajayrityksen asiakasymmärrystä, jotta se voisi kohdentaa markkinointiaan tarkemmin potentiaalisiin uskollisiin asiakkaisiin.
Työn tietoperustassa käsiteltiin asiakasuskollisuuden eri muotoja, erityisesti emotionaalista uskollisuutta. Lisäksi teoriaosuudessa avattiin heimoajattelun käsitettä, ja sen sisällä kuluttajaidentiteettiä sekä kuluttajaheimoa. Lopulta tarkasteltiin heimoajattelun hyödyntämistä yrityksen näkökulmasta.
Kyseessä oli survey-tutkimus. Kvantitatiivisellä menetelmällä kerättiin dataa siitä, sopiiko heimoajattelu yrityksen asiakasuskollisuuden vahvistamiseen. Tutkimalla yrityksen asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita pyrittiin havaitsemaan tunnusmerkkejä asiakasuskollisuudesta yritystä kohtaan. Lisäksi selvitettiin, löytyikö joukosta sellaisia yhdistäviä tekijöitä, joita voisi kutsua heimoajattelun mukaisiksi vetovoimatekijöiksi. Kysely toteutettiin jakamalla kyselylomakkeen linkki yrityksen sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn saatiin lähes sata vastausta (N=92). Tulosten perusteella voitiin todeta heimoajattelun olevan sovellettavissa toimeksiantajayrityksen toimintaan.
Tutkimus tuotti yritykselle tietoa asiakaskunnan nykytilasta ja uskollisten asiakkaiden osuudesta vastanneiden joukossa sekä syventävää tietoa asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita yhdistävistä tekijöistä. Tulosten pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla yritys voi parantaa markkinointiaan ja lisätä uskollisten asiakkaiden määrää. Jatkossa asiakasuskollisuutta voisi tutkia syventävällä kvalitatiivisella tutkimuksella haastattelemalla yrityksen uskollisia asiakkaita.
Työn tietoperustassa käsiteltiin asiakasuskollisuuden eri muotoja, erityisesti emotionaalista uskollisuutta. Lisäksi teoriaosuudessa avattiin heimoajattelun käsitettä, ja sen sisällä kuluttajaidentiteettiä sekä kuluttajaheimoa. Lopulta tarkasteltiin heimoajattelun hyödyntämistä yrityksen näkökulmasta.
Kyseessä oli survey-tutkimus. Kvantitatiivisellä menetelmällä kerättiin dataa siitä, sopiiko heimoajattelu yrityksen asiakasuskollisuuden vahvistamiseen. Tutkimalla yrityksen asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita pyrittiin havaitsemaan tunnusmerkkejä asiakasuskollisuudesta yritystä kohtaan. Lisäksi selvitettiin, löytyikö joukosta sellaisia yhdistäviä tekijöitä, joita voisi kutsua heimoajattelun mukaisiksi vetovoimatekijöiksi. Kysely toteutettiin jakamalla kyselylomakkeen linkki yrityksen sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn saatiin lähes sata vastausta (N=92). Tulosten perusteella voitiin todeta heimoajattelun olevan sovellettavissa toimeksiantajayrityksen toimintaan.
Tutkimus tuotti yritykselle tietoa asiakaskunnan nykytilasta ja uskollisten asiakkaiden osuudesta vastanneiden joukossa sekä syventävää tietoa asiakkaita ja potentiaalisia asiakkaita yhdistävistä tekijöistä. Tulosten pohjalta tehtiin kehittämisehdotuksia, joiden avulla yritys voi parantaa markkinointiaan ja lisätä uskollisten asiakkaiden määrää. Jatkossa asiakasuskollisuutta voisi tutkia syventävällä kvalitatiivisella tutkimuksella haastattelemalla yrityksen uskollisia asiakkaita.