Suomen verojärjestelmän omaisuuslajijaottelun merkitys arvopapereita omistavalle pienosakeyhtiölle
Husu, Niko-Kalle (2017)
Husu, Niko-Kalle
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121922045
Tiivistelmä
Suomen verojärjestelmässä hyödykkeet jaotellaan omaisuuslajeihin. Elinkeinotoiminnan omaisuuslajeja ovat käyttö-, vaihto-, rahoitus- ja sijoitusomaisuus. Jos hyödyke ei täytä minkään edellä luetellun omaisuuslajin tunnuspiirteitä, katsotaan sen kuuluvan verovelvollisen muun toiminnan omaisuuteen. Hyödykkeiden todellinen käyttötarkoitus määrittää niiden omaisuuslajin.
Omaisuuslajijaotteluun liittyy olennaisesti tulolähdejako. Kaikilla verovelvollisilla voi olla kolme eri tulolähdettä: elinkeinotoiminnan tulolähde, muun toiminnan henkilökohtainen tulolähde ja maatalouden tulolähde. Kutakin tulolähdettä verotetaan oman verolakinsa (EVL, TVL ja MVL) mukaan. Kunkin tulolähteen tulos lasketaan erikseen, eikä toisen tulolähteen tappiota ole mahdollista vähentää toisessa tulolähteessä. Tässä työssä keskitytään EVL- ja TVL-tulolähteisiin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää omaisuuslajijaottelun käytännön merkitys arvopapereita omistavalle pienosakeyhtiölle. Sen lisäksi tarkastellaan, täyttyvätkö hyvän verojärjestelmän ominaisuudet omaisuuslajijaottelun ja tulolähdejaon osalta. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan pienosakeyhtiön kannalta merkittävimpien omaisuuslajien sekä EVL- ja TVL-tulolähteiden ominaispiirteitä. Tarkastelu tehdään vero-oikeustutkimukselle tyypillistä lainopillista tutkimusotetta hyödyntäen. Oikeuslähdeopin mukaisten lähteiden avulla lukijalle pyritään luomaan selkeä kuva tulolähteistä ja kuhunkin omaisuuslajiin sovellettavista normeista.
Tutkimuksen kannalta ajankohtainen ja merkittävä tekijä on, että yhteisöiltä ollaan poistamassa tulolähdejakoa EVL:n ja TVL:n osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa osakeyhtiöitä verotettaisiin vain elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Kyseessä on pitkään toivottu uudistus, mutta Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän ehdottamassa mallissa riittää sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella vielä viilattavaa.
Tutkimuksesta ilmeni, että omaisuuslajijaottelulla on merkitystä pienosakeyhtiöille etenkin jaksotuskysymyksissä ja hyödykkeiden luovutustilanteissa. Etenkin rajanvetotilanne käyttöomaisuuden ja muun toiminnan omaisuuden välillä on merkittävä. Nykyisellään omaisuuslajijaottelu ja tulolähdejako eivät täysin täytä hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia. Tarkastellut säännökset ovat jokseenkin monimutkaisia eikä verotuksen ennakoitavuus ole ideaalisella tasolla. Tämä estää muun muassa tehokkuuden, oikeusvarmuuden ja oikeudenmukaisuuden ihanteellisen toteutumisen.
Omaisuuslajijaotteluun liittyy olennaisesti tulolähdejako. Kaikilla verovelvollisilla voi olla kolme eri tulolähdettä: elinkeinotoiminnan tulolähde, muun toiminnan henkilökohtainen tulolähde ja maatalouden tulolähde. Kutakin tulolähdettä verotetaan oman verolakinsa (EVL, TVL ja MVL) mukaan. Kunkin tulolähteen tulos lasketaan erikseen, eikä toisen tulolähteen tappiota ole mahdollista vähentää toisessa tulolähteessä. Tässä työssä keskitytään EVL- ja TVL-tulolähteisiin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää omaisuuslajijaottelun käytännön merkitys arvopapereita omistavalle pienosakeyhtiölle. Sen lisäksi tarkastellaan, täyttyvätkö hyvän verojärjestelmän ominaisuudet omaisuuslajijaottelun ja tulolähdejaon osalta. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan pienosakeyhtiön kannalta merkittävimpien omaisuuslajien sekä EVL- ja TVL-tulolähteiden ominaispiirteitä. Tarkastelu tehdään vero-oikeustutkimukselle tyypillistä lainopillista tutkimusotetta hyödyntäen. Oikeuslähdeopin mukaisten lähteiden avulla lukijalle pyritään luomaan selkeä kuva tulolähteistä ja kuhunkin omaisuuslajiin sovellettavista normeista.
Tutkimuksen kannalta ajankohtainen ja merkittävä tekijä on, että yhteisöiltä ollaan poistamassa tulolähdejakoa EVL:n ja TVL:n osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa osakeyhtiöitä verotettaisiin vain elinkeinotoiminnan tulolähteessä. Kyseessä on pitkään toivottu uudistus, mutta Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmän ehdottamassa mallissa riittää sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella vielä viilattavaa.
Tutkimuksesta ilmeni, että omaisuuslajijaottelulla on merkitystä pienosakeyhtiöille etenkin jaksotuskysymyksissä ja hyödykkeiden luovutustilanteissa. Etenkin rajanvetotilanne käyttöomaisuuden ja muun toiminnan omaisuuden välillä on merkittävä. Nykyisellään omaisuuslajijaottelu ja tulolähdejako eivät täysin täytä hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia. Tarkastellut säännökset ovat jokseenkin monimutkaisia eikä verotuksen ennakoitavuus ole ideaalisella tasolla. Tämä estää muun muassa tehokkuuden, oikeusvarmuuden ja oikeudenmukaisuuden ihanteellisen toteutumisen.