Karsitun rangan kertyminen Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan korjuupalvelun avohakkuukohteilla vuosina 2015-2016
Walkeajärvi, Elias (2017)
Walkeajärvi, Elias
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521552
Tiivistelmä
Avohakkuusta saadaan kuitu-, ja tukkipuutavaralajien lisäksi puutavaraa, joka ei kokonsa tai laatunsa vuoksi kelpaa teollisuuden käyttöön. Tällainen karsittu rankapuu soveltuu hyvin polttolaitoksille energiapuuksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avohakkuilta kertyvän karsitun rangan määrä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan korjuupalvelussa. Tavoitteena oli luoda ennuste tulevia avohakkuita varten, jotta niistä saatavan karsitun rangan määrä voitaisiin arvioida suuntaa-antavasti sekä sen avulla suunnitella muiden energiapuutavaralajien hankintaa ja korjuuta. Toisena tavoitteena oli selvittää tavaralajisiirtymän kautta ainespuusta energiapuuksi siirtyvän puutavaran määrä.
Tutkimukseen valittuina vuosina 2015 ja 2016 MHY Pirkanmaan korjuupalvelu teki avohakkuita yhteensä 543 leimikolla, joista hakattiin yhteensä noin 401 111 kiintokuutiometriä puutavaraa. Karsittua rankaa tuosta määrästä oli 17 151 kiintokuutiometriä eli noin 4,3 %. Kuusitukkia kertyi 224 205 kiintokuutiometriä, joten jokaista sataa kuusitukkikuutiometriä kohti saatiin noin kahdeksan kiintokuutiometriä energiarankaa.
Karsitun rangan määrä vaihteli melko paljon hakkuuajankohdan ja alueen mukaan. Selittävinä tekijöinä karsitun rangan määrän vaihteluun eri alueilla olivat talvileimikoiden osuus, sekapuustoisuus ja lahon osuus.
Vuosina 2015 ja 2016 korjuupalvelu korjasi puutavaraa yhteensä noin 919 796 kiintokuutiometriä, josta energiapuuta oli 173 102 kiintokuutiometriä, eli noin 19 %. Ainespuuta korjattiin noin 746 414 kiintokuutiometriä, josta tavaralajisiirron kautta energiaan päätyi noin 27 235 kiintokuutiometriä eli noin 4 %.
Avohakkuilta kertyvän karsitun rangan määrään on vaikea vaikuttaa, mutta tämän työn tulosten pohjalta määrää voidaan arvioida etukäteen. Tulevissa hakkuissa kertyvän karsitun rangan määrän arviointi auttaa energiapuun hankinnan ja korjuun suunnittelussa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avohakkuilta kertyvän karsitun rangan määrä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan korjuupalvelussa. Tavoitteena oli luoda ennuste tulevia avohakkuita varten, jotta niistä saatavan karsitun rangan määrä voitaisiin arvioida suuntaa-antavasti sekä sen avulla suunnitella muiden energiapuutavaralajien hankintaa ja korjuuta. Toisena tavoitteena oli selvittää tavaralajisiirtymän kautta ainespuusta energiapuuksi siirtyvän puutavaran määrä.
Tutkimukseen valittuina vuosina 2015 ja 2016 MHY Pirkanmaan korjuupalvelu teki avohakkuita yhteensä 543 leimikolla, joista hakattiin yhteensä noin 401 111 kiintokuutiometriä puutavaraa. Karsittua rankaa tuosta määrästä oli 17 151 kiintokuutiometriä eli noin 4,3 %. Kuusitukkia kertyi 224 205 kiintokuutiometriä, joten jokaista sataa kuusitukkikuutiometriä kohti saatiin noin kahdeksan kiintokuutiometriä energiarankaa.
Karsitun rangan määrä vaihteli melko paljon hakkuuajankohdan ja alueen mukaan. Selittävinä tekijöinä karsitun rangan määrän vaihteluun eri alueilla olivat talvileimikoiden osuus, sekapuustoisuus ja lahon osuus.
Vuosina 2015 ja 2016 korjuupalvelu korjasi puutavaraa yhteensä noin 919 796 kiintokuutiometriä, josta energiapuuta oli 173 102 kiintokuutiometriä, eli noin 19 %. Ainespuuta korjattiin noin 746 414 kiintokuutiometriä, josta tavaralajisiirron kautta energiaan päätyi noin 27 235 kiintokuutiometriä eli noin 4 %.
Avohakkuilta kertyvän karsitun rangan määrään on vaikea vaikuttaa, mutta tämän työn tulosten pohjalta määrää voidaan arvioida etukäteen. Tulevissa hakkuissa kertyvän karsitun rangan määrän arviointi auttaa energiapuun hankinnan ja korjuun suunnittelussa.