Innovaatioiden johtaminen itäsuomalaisissa pk-yrityksissä
Herlin, Mika (2017)
Herlin, Mika
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521503
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121521503
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Innovaatioiden johtaminen itäsuomalaissa pk-yrityksissä opinnäytetyön tutkimus toteutettiin syksyn 2017 aikana. Tutkimuksessa käytettiin internet-pohjaista kyselylomaketta kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa itäsuomalaisten pk-yritysten inovaatiojohtamisesta, sekä yritysten innovaatiokäytänteistä ja ilmapiiristä.
Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joita lähetettiin tutkimuksen perusjoukolle, eli alueen kaikille pk-yritykselle, joista määräaikaan mennessä vastasi yhteensä 102 yritystä. Tutkimukseen vastasi lopulta 102 yritystä, mikä on varsin hyvä luku sähöpostikyselyn vastauslukumääräksi. Näin kyselyn vastausprosentiksi tuli 3,7 prosenttia. Tutkimus toteutettiin Webropol-tutkimusjärjestelmällä, jonka tutkimuksen linkin lähettivät eteenpäin Savon Yrittäjät ry, Etelä-Savon yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry, Mikkelin Kauppakamari sekä Joensuun Kauppakamari.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että itäsuomalaissa pk-yrityksissä on palava halu kehittää omaa liiketoimintaa olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden tueksi. Yrityksissä halutaan innovoida ja henkilöstölle annetaan tilaa olla luovia, uskaltavia ja avoimia innovaatioille, eli uusille raikkaille ajatuksille.
Innovaatioita johdetaan järjestelmällisesti, sekä innovaatioita pidetään suhteellisen tärkeänä asiana ja tulevaisuuden liiketoiminnan mahdollistajana. Pienenä yllätyksenä tätä tutkimusta tehdessä tuli se tieto, ettei tietojärjestelmiä juurikaan pidetä suuressa arvossa innovaatioiden tuotteistamisessa ja totetuttamisessa. Innovaatioita ei myöskään juuri mitata eri mittarein kesken innovaatioprosessin, vaan ne tehdään ”idea, suunnitelma, toteutus”-periaatteella ja tämän jälkeen yritykset puntaroivat olisiko tuotteesta, tai palvelusta kaupallista hyötyä tai lisäarvoa asiakkaalle. Tämä on toki myöskin täysin hyväksyttävä tapa innovoida ja tehdä uutta liiketoimintaa. Yritykset ovat kuitenkin äärimmäisen taitavia ja tietotasoltaan hyvällä tasolla innovaatioidensa suojaamisessa ja patentoimisessa.
Itäsuomalaiset pk-yritykset pitävät suuressa arvossa kumppaneitaan ja verkostojaan innovaatioiden kaupallistamisessa, sekä sparrausapuna tätä tehdessä. Uhkia tulevaisuuden innovaatioprojekteille ei juurikaan nähdä, mutta rahoitusmahdollisuudet, tai tässä tapauksessa niiden heikentyminen koetaan pienenä huolenaiheena noin joka toisessa yrityksessä, mutta laajassa kuvassa tulevaisuuteen suhtaudutaan positiivisesti.
Voidaan siis todeta, että elämme innovaatioiden näkökulmasta katsottuna positiivsta aikaa itäsuomalaisissa pk-yrityksissä ja voidaan myös sanoa, että Itä-Suomi on pk-yritysten tasolla katsottuna erittäin innovatiivista seutua hyvän innovaatiojohtamisen ansiosta.
Opinnäytetyön julkituomilla tutkimustuloksilla toivotaan olevan hyötyä yhteistyökumppaneille sekä alueen yrityksille. Lisäksi tuloksilla pyritään luomaan uskoa innovaatiotoiminnalle, sekä kaikelle sitä ympäriöiville tekijöille.
Innovaatioiden johtaminen itäsuomalaissa pk-yrityksissä opinnäytetyön tutkimus toteutettiin syksyn 2017 aikana. Tutkimuksessa käytettiin internet-pohjaista kyselylomaketta kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tarkoituksena on kerätä tietoa itäsuomalaisten pk-yritysten inovaatiojohtamisesta, sekä yritysten innovaatiokäytänteistä ja ilmapiiristä.
Tutkimuksessa käytettiin kyselylomaketta, joita lähetettiin tutkimuksen perusjoukolle, eli alueen kaikille pk-yritykselle, joista määräaikaan mennessä vastasi yhteensä 102 yritystä. Tutkimukseen vastasi lopulta 102 yritystä, mikä on varsin hyvä luku sähöpostikyselyn vastauslukumääräksi. Näin kyselyn vastausprosentiksi tuli 3,7 prosenttia. Tutkimus toteutettiin Webropol-tutkimusjärjestelmällä, jonka tutkimuksen linkin lähettivät eteenpäin Savon Yrittäjät ry, Etelä-Savon yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry, Mikkelin Kauppakamari sekä Joensuun Kauppakamari.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että itäsuomalaissa pk-yrityksissä on palava halu kehittää omaa liiketoimintaa olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden tueksi. Yrityksissä halutaan innovoida ja henkilöstölle annetaan tilaa olla luovia, uskaltavia ja avoimia innovaatioille, eli uusille raikkaille ajatuksille.
Innovaatioita johdetaan järjestelmällisesti, sekä innovaatioita pidetään suhteellisen tärkeänä asiana ja tulevaisuuden liiketoiminnan mahdollistajana. Pienenä yllätyksenä tätä tutkimusta tehdessä tuli se tieto, ettei tietojärjestelmiä juurikaan pidetä suuressa arvossa innovaatioiden tuotteistamisessa ja totetuttamisessa. Innovaatioita ei myöskään juuri mitata eri mittarein kesken innovaatioprosessin, vaan ne tehdään ”idea, suunnitelma, toteutus”-periaatteella ja tämän jälkeen yritykset puntaroivat olisiko tuotteesta, tai palvelusta kaupallista hyötyä tai lisäarvoa asiakkaalle. Tämä on toki myöskin täysin hyväksyttävä tapa innovoida ja tehdä uutta liiketoimintaa. Yritykset ovat kuitenkin äärimmäisen taitavia ja tietotasoltaan hyvällä tasolla innovaatioidensa suojaamisessa ja patentoimisessa.
Itäsuomalaiset pk-yritykset pitävät suuressa arvossa kumppaneitaan ja verkostojaan innovaatioiden kaupallistamisessa, sekä sparrausapuna tätä tehdessä. Uhkia tulevaisuuden innovaatioprojekteille ei juurikaan nähdä, mutta rahoitusmahdollisuudet, tai tässä tapauksessa niiden heikentyminen koetaan pienenä huolenaiheena noin joka toisessa yrityksessä, mutta laajassa kuvassa tulevaisuuteen suhtaudutaan positiivisesti.
Voidaan siis todeta, että elämme innovaatioiden näkökulmasta katsottuna positiivsta aikaa itäsuomalaisissa pk-yrityksissä ja voidaan myös sanoa, että Itä-Suomi on pk-yritysten tasolla katsottuna erittäin innovatiivista seutua hyvän innovaatiojohtamisen ansiosta.
Opinnäytetyön julkituomilla tutkimustuloksilla toivotaan olevan hyötyä yhteistyökumppaneille sekä alueen yrityksille. Lisäksi tuloksilla pyritään luomaan uskoa innovaatiotoiminnalle, sekä kaikelle sitä ympäriöiville tekijöille.