Kohti parempaa perehdytysprosessia : Scandic Park Helsinki
Karppinen, Maarit; Matero, Sirkka (2017)
Karppinen, Maarit
Matero, Sirkka
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121421380
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää perehdytysprosessia ja päivittää perehdytyskansio Scandic Park Helsingin vastaanottoon. Työssä oli lisäksi tarkoitus selvittää harjoittelijoiden sekä perehdyttäjien kokemuksia perehdytysprosessista, kartoittaa perehdytyksen nykytilaa sekä antaa kehitysideoita toimeksiantajalle. Työssä on painotettu viestinnän osuutta perehdytykseen. Viestinnällä on tärkeä osa perehdytystä ja siksi se on haluttu ottaa yhdeksi näkökulmaksi aiheen lähestymiseen. Tavoitteena oli selkeyttää perehdytysprosessia sekä tehdä perehdytysmateriaaleista toimivampi kokonaisuus.
Opinnäytetyön teoriavaiheessa selvitetään, mitä perehdytys on, miksi se on tärkeää ja mitä perehdytysprosessissa täytyy ottaa huomioon. Perehdytysprosessi on olennainen osa uuden harjoittelijan aloittaessa työn, ja siksi sen tulisi olla suunnitelmallista ja selkeää. Teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin perehdytystä vielä viestinnän näkökulmasta. Viestintä on mukana jokaisessa perehdytysprosessin vaiheessa. Siksi olikin tärkeää selvittää, millaisia viestinnän keinoja työnohjauksessa käytetään ja millaisia haasteita siinä kohdataan.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on laadullinen tutkimus. Empiriaosuudessa käytetään laadulliseen tutkimukseen soveltuvia menetelmiä, jotka ovat dokumenttianalyysi, havainnointi ja puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimusmenetelmien kautta saatujen tulosten pohjalta päivitimme perehdytysoppaan toimivammaksi kokonaisuudeksi. Teorian, haastattelujen sekä havainnoinnin päätelmien perusteella koottiin lopuksi vielä uusia kehitysideoita toimeksiantajalle.
Opinnäytetyön tuotoksena laadimme perehdytysmateriaaleista yhtenäisen oppaan, jota harjoittelijat sekä perehdyttäjät voivat hyödyntää jatkossa. Tutkimusmenetelmät auttoivat työssä selvittämään materiaalien käytettävyyttä ja sitä, kuinka perehdytystä toteutetaan. Lopullinen arvio koko opinnäytetyöstä pystytään saamaan vasta, kun perehdytysopas ja ideat otetaan käyttöön. Toimeksiantajan toivomuksesta emme julkaise tutkimuksen tuotoksena syntynyttä perehdytysopasta.
Opinnäytetyön teoriavaiheessa selvitetään, mitä perehdytys on, miksi se on tärkeää ja mitä perehdytysprosessissa täytyy ottaa huomioon. Perehdytysprosessi on olennainen osa uuden harjoittelijan aloittaessa työn, ja siksi sen tulisi olla suunnitelmallista ja selkeää. Teoriaosuudessa käsitellään tarkemmin perehdytystä vielä viestinnän näkökulmasta. Viestintä on mukana jokaisessa perehdytysprosessin vaiheessa. Siksi olikin tärkeää selvittää, millaisia viestinnän keinoja työnohjauksessa käytetään ja millaisia haasteita siinä kohdataan.
Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on laadullinen tutkimus. Empiriaosuudessa käytetään laadulliseen tutkimukseen soveltuvia menetelmiä, jotka ovat dokumenttianalyysi, havainnointi ja puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimusmenetelmien kautta saatujen tulosten pohjalta päivitimme perehdytysoppaan toimivammaksi kokonaisuudeksi. Teorian, haastattelujen sekä havainnoinnin päätelmien perusteella koottiin lopuksi vielä uusia kehitysideoita toimeksiantajalle.
Opinnäytetyön tuotoksena laadimme perehdytysmateriaaleista yhtenäisen oppaan, jota harjoittelijat sekä perehdyttäjät voivat hyödyntää jatkossa. Tutkimusmenetelmät auttoivat työssä selvittämään materiaalien käytettävyyttä ja sitä, kuinka perehdytystä toteutetaan. Lopullinen arvio koko opinnäytetyöstä pystytään saamaan vasta, kun perehdytysopas ja ideat otetaan käyttöön. Toimeksiantajan toivomuksesta emme julkaise tutkimuksen tuotoksena syntynyttä perehdytysopasta.