Palautetta vuokratyöntekijöille! : palautteella kilpailuetua henkilöstöpalvelualalla
Messo, Kaisa (2017)
Messo, Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321194
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vuokratyöntekijöiden vastavuoroisen palautteen merkitystä henkilöstöpalveluyritykselle kilpailuedun näkökulmasta sekä pohtia, miten palautejärjestelmää voidaan hyödyntää kolmikantaisen vuokratyösuhteen sisäisessä palautteenannossa. Tutkimuksen kohteena olivat henkilöstöpalveluyritys Suomen Henkilöstötalo, tämän asiakasyritykset ja vuokratyöntekijät. Työn lähtökohtana olivat Suomen Henkilöstötalossa vuonna 2012 toteutuneen kyselyn tulokset, joiden mukaan vuokratyöntekijät eivät saaneet omasta mielestään tarpeeksi palautetta työpanoksestaan.
Opinnäytetyössä on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Ensimmäinen aineiston kartoitus tapahtui puhelinhaastatteluina muille henkilöstöpalveluyrityksille. Tavoitteena oli selvittää käyttävätkö muut henkilöstöpalveluyritykset palautejärjestelmiä vuokratyöntekijöilleen tai asiakkailleen. Puhelinhaastattelu toteutettiin viidelle yritykselle. Puhelinhaastattelut osoittivat, etteivät henkilöstöpalveluyritykset käytä toiminnassaan erillisiä palautejärjestelmiä.
Lisäksi tehtiin kvantitatiivinen tutkimus sähköisen kyselyn avulla Suomen Henkilöstötalon vuokratyöntekijöille. Kyselyn tarkoituksena oli vertailla tuloksia vuoden 2012 työtyytyväisyyskyselyn palauteosion tuloksiin sekä saada lisäinformaatiota aiheesta. Kyselyyn vastasi lopulta 24 vuokratyöntekijää 74 vuokratyöntekijästä. Saatuja tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko Suomen Henkilöstötalon vuokratyöntekijöitä, vähäisen vastaajamäärän vuoksi.
Opinnäytetyökyselyn tulokset olivat vastaavia kuin vuoden 2012 työtyytyväisyyskyselyssä. Kyselyyn vastanneiden mukaan Suomen Henkilöstötalo huolehtii vuokratyöntekijöidensä työsuhdeasioista hyvin. Suomen Henkilöstötalo sai kyselyn avulla muutamia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselyn tulosten ja muiden vastaavien tutkimusten pohjalta luotiin vuokratyöntekijöiden ideaalitilannetta kuvaava kaavio sekä malli Suomen Henkilöstötalon ideaalitilasta.
Opinnäytetyössä on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Ensimmäinen aineiston kartoitus tapahtui puhelinhaastatteluina muille henkilöstöpalveluyrityksille. Tavoitteena oli selvittää käyttävätkö muut henkilöstöpalveluyritykset palautejärjestelmiä vuokratyöntekijöilleen tai asiakkailleen. Puhelinhaastattelu toteutettiin viidelle yritykselle. Puhelinhaastattelut osoittivat, etteivät henkilöstöpalveluyritykset käytä toiminnassaan erillisiä palautejärjestelmiä.
Lisäksi tehtiin kvantitatiivinen tutkimus sähköisen kyselyn avulla Suomen Henkilöstötalon vuokratyöntekijöille. Kyselyn tarkoituksena oli vertailla tuloksia vuoden 2012 työtyytyväisyyskyselyn palauteosion tuloksiin sekä saada lisäinformaatiota aiheesta. Kyselyyn vastasi lopulta 24 vuokratyöntekijää 74 vuokratyöntekijästä. Saatuja tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko Suomen Henkilöstötalon vuokratyöntekijöitä, vähäisen vastaajamäärän vuoksi.
Opinnäytetyökyselyn tulokset olivat vastaavia kuin vuoden 2012 työtyytyväisyyskyselyssä. Kyselyyn vastanneiden mukaan Suomen Henkilöstötalo huolehtii vuokratyöntekijöidensä työsuhdeasioista hyvin. Suomen Henkilöstötalo sai kyselyn avulla muutamia kehitysehdotuksia työhyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselyn tulosten ja muiden vastaavien tutkimusten pohjalta luotiin vuokratyöntekijöiden ideaalitilannetta kuvaava kaavio sekä malli Suomen Henkilöstötalon ideaalitilasta.