Sukupuolitietoiset ohjausmallit nuorten miesten terveyden edistämistyössä : Katsaus kirjallisuuteen
Nevanpää, Johanna; Saraste, Taru; Viljanen, Pauliina (2017)
Nevanpää, Johanna
Saraste, Taru
Viljanen, Pauliina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121321123
Tiivistelmä
Tarve sosiaali- ja terveysalan palveluiden toiminnan suhteuttamiselle sukupuolten kulttuuristen ja sosiaalisten erojen mukaan on noussut esiin hyvinvoinnin sukupuolittuneisuutta käsitelleissä tutkimuksissa ja yleisesti yhteiskunnassa. Miehet syrjäytyvät naisia helpommin, ja heillä on naisia lyhyempi elinajanodote. Suomessa sukupuolitietoisuuden tutkiminen on kuitenkin vielä tuore asia ja sukupuolitietoisuuden huomioon ottaminen on vaativa kehittämiskohde terveydenhoitoalalla.
Opinnäytetyössämme keräsimme tietoa sosiaali- ja terveysalalle kehitetyistä sukupuolisensitiivisistä ohjausmalleista ja tuotimme kehitysehdotuksia 16–29 vuotiaisiin nuoriin miehiin kohdistuvaan terveydenedistämistyöhön. Työmme vetää yhteen uusinta kansainvälistä tietoa aiheesta suomenkielellä. Lisäksi keräämämme tieto on käyttökelpoista ja tarpeellista sukupuolitietoisuuden huomioon ottamisessa terveyden edistämistyössä Suomessa.
Opinnäytetyön tutkimustehtävät olivat:
1. Millaisia sukupuolitietoisia sosiaali- ja terveysalan ohjausmalleja on olemassa?
2. Miten nuorille miehille suunnattua terveydenedistämistyötä voidaan kehittää sukupuolitietoisemmaksi?
Kirjallisuuskatsaukseemme valikoitui 15 kansainvälisissä tutkimusjournaaleissa julkaistua ja vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka analysoimme induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimusaineistossamme esiintyi kuusi eri ohjausmallia, jotka oli kehitetty miesten terveyden edistämiseksi. Nuorten miesten terveyden edistämisen kehittämiseksi tulisi ottaa huomioon miesten moninaisuus ja hegemonisen maskuliinisuuden välttäminen terveysviestinnässä. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon miesten tarpeet ja toiveet terveyspalvelujen käytännön järjestämisen suhteen liittyen aukioloaikoihin ja sijaintiin.
Sukupuolitietoisuuden huomioiminen ohjaustyössä on todella laaja kokonaisuus. Uusien ohjausmallien kehittämiselle on tarvetta, mutta se vaatii taustan ja tietoperustan kartoittamisen lisäksi uuden mallin kehittämistä ja testaamista käytännössä. Tämän näemme jatkokehitys ehdotuksena tuleville tutkimukselle.
Opinnäytetyössämme keräsimme tietoa sosiaali- ja terveysalalle kehitetyistä sukupuolisensitiivisistä ohjausmalleista ja tuotimme kehitysehdotuksia 16–29 vuotiaisiin nuoriin miehiin kohdistuvaan terveydenedistämistyöhön. Työmme vetää yhteen uusinta kansainvälistä tietoa aiheesta suomenkielellä. Lisäksi keräämämme tieto on käyttökelpoista ja tarpeellista sukupuolitietoisuuden huomioon ottamisessa terveyden edistämistyössä Suomessa.
Opinnäytetyön tutkimustehtävät olivat:
1. Millaisia sukupuolitietoisia sosiaali- ja terveysalan ohjausmalleja on olemassa?
2. Miten nuorille miehille suunnattua terveydenedistämistyötä voidaan kehittää sukupuolitietoisemmaksi?
Kirjallisuuskatsaukseemme valikoitui 15 kansainvälisissä tutkimusjournaaleissa julkaistua ja vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka analysoimme induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimusaineistossamme esiintyi kuusi eri ohjausmallia, jotka oli kehitetty miesten terveyden edistämiseksi. Nuorten miesten terveyden edistämisen kehittämiseksi tulisi ottaa huomioon miesten moninaisuus ja hegemonisen maskuliinisuuden välttäminen terveysviestinnässä. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon miesten tarpeet ja toiveet terveyspalvelujen käytännön järjestämisen suhteen liittyen aukioloaikoihin ja sijaintiin.
Sukupuolitietoisuuden huomioiminen ohjaustyössä on todella laaja kokonaisuus. Uusien ohjausmallien kehittämiselle on tarvetta, mutta se vaatii taustan ja tietoperustan kartoittamisen lisäksi uuden mallin kehittämistä ja testaamista käytännössä. Tämän näemme jatkokehitys ehdotuksena tuleville tutkimukselle.