Näyttöön perustuva toiminta Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Heikkurinen, Salla (2017)
Heikkurinen, Salla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121320903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121320903
Tiivistelmä
Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen nähdään keskeisenä kehittämisalueena hoitotyössä kansainvälisesti ja kansallisesti. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) osastotyössä työskentelevien hoitotyöntekijöiden näkemyksiä näyttöön perustuvasta toiminnasta (NPT) käytännössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden asenteita ja käsityksiä osaamisestaan näyttöön perustuvan hoitotyön toteuttamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa NPT nykytilanteesta KYSissä, jota voidaan hyödyntää sen kehittämisessä ja henkilökunnan kouluttamisessa.
Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin Webropol-verkkokyselynä. Kokonaisotannalla kyselyn saivat kaikki kliinistä hoitotyötä tekevät hoitotyöntekijät 34:sta työyksiköstä. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jonka kysymykset muodostuivat EBPQ- ja Attitudes to Evidence-Based Practice –mittareiden suomeksi käännetyistä kysymyksistä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimukseen osallistuneista (n=94) suurin osa arvioi toimintansa perustuvan yli 60 %:sesti näyttöön. Asenteet NPT kohtaan ovat suurilta osin myönteisiä, kuitenkin työympäristössä tapahtuvat muutokset ja työkiire tuovat haasteita uuden tutkimustiedon käyttöön. Ajallisten resurssien lisäksi NPT tiedot ja taidot ovat puutteellisia. Tutkimusosaaminen ja näytön kriittinen arviointi arvioitiin heikoimmaksi osaamisalueeksi. Vastaajien koulutustaustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys arvioituun NPT osaamiseen. Hoitotyöntekijöiden asenne NPT kohtaan on positiivista ja se nähdään ammatillisen toiminnan perustana. NPT kehittämiseksi tarvitaan koulutuksellista ja kollegiaalista tukea, mutta myös riittävät henkilöstöresurssit ja aikaa sen toteuttamiseen.
Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin Webropol-verkkokyselynä. Kokonaisotannalla kyselyn saivat kaikki kliinistä hoitotyötä tekevät hoitotyöntekijät 34:sta työyksiköstä. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jonka kysymykset muodostuivat EBPQ- ja Attitudes to Evidence-Based Practice –mittareiden suomeksi käännetyistä kysymyksistä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tutkimukseen osallistuneista (n=94) suurin osa arvioi toimintansa perustuvan yli 60 %:sesti näyttöön. Asenteet NPT kohtaan ovat suurilta osin myönteisiä, kuitenkin työympäristössä tapahtuvat muutokset ja työkiire tuovat haasteita uuden tutkimustiedon käyttöön. Ajallisten resurssien lisäksi NPT tiedot ja taidot ovat puutteellisia. Tutkimusosaaminen ja näytön kriittinen arviointi arvioitiin heikoimmaksi osaamisalueeksi. Vastaajien koulutustaustalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys arvioituun NPT osaamiseen. Hoitotyöntekijöiden asenne NPT kohtaan on positiivista ja se nähdään ammatillisen toiminnan perustana. NPT kehittämiseksi tarvitaan koulutuksellista ja kollegiaalista tukea, mutta myös riittävät henkilöstöresurssit ja aikaa sen toteuttamiseen.