Perusterveydenhuollon ylihoitajien ja hoitotyön johtajien voimaannuttava johtaminen
Salmi, Hannele (2017)
Salmi, Hannele
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220853
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220853
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon vahva meneillä oleva muutosaalto asettaa haasteita terveydenhuollon johdolle ja johtamiselle. Voimaantuminen voi olla yksi keino tukea työuria ja työhyvinvointia. Tutkimus oli osa Tampereen ammattikorkeakoulun Ihmisten ja osaamisen johtamisen tutkimushanketta (2016–2018). Tutkimuskysymykset olivat: Minkälaiset voimaannuttavan johtamisen keinot ovat perusterveydenhuollon ylihoitajilla ja hoitotyön johtajilla käytössä? Miten voimaannuttavaa johtamista voidaan kehittää esimiestyössä? ja Minkälainen yhteys esimiehen omalla voimaantumisella on hänen käyttämiinsä voimaannuttavan johtamisen keinoihin? Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kokonaisotantana perusterveydenhuollon ylihoitajille ja hoitotyön johtajille. Sähköinen kysely lähetettiin 279 vastaajalle, vastausprosentiksi saatiin 27.9 % (n= 76).
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet voimaannuttavan johtamisen keinona toteutuivat melko hyvin. Parhaiten toteutui mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä sekä työtehtävien jakoon. Tiedonkulku ja vuorovaikutus -osiossa yhteisen ajan järjestäminen työntekijän kanssa, ripeä epäkohtiin puuttuminen sekä asioiden yhteinen käsittely toteutuivat parhaiten. Palaute, luottamus ja arvostus -osiossa olivat eniten käytössä lupauksista kiinni pitäminen ja suullisen tunnustuksen antaminen hyvistä suorituksista. Organisaatiotekijöissä parhaiten toteutuivat koulutusmahdollisuuksien tarjonta, yhteisen vision luominen toiminnasta ja yhteinen toiminta-ajatus. Osallisuutta kuvaavista keinoista useimmin käytettiin yhteistä keskustelua toiminnan päämääristä sekä työntekijän työpanoksen merkityksen korostamista.
Kehittämiskohteiksi tutkimuksessa nousi tarve selvittää, voidaanko lisätä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työpareihin, voidaanko lisätä henkilöstön tavoitesuuntautuneisuutta ja vähentää valvonnan tarvetta. Esimiehen omalla voimaantumisella oli selkein yhteys suullisen tunnustuksen antamiseen hyvistä työsuorituksista ja lupauksista kiinni pitämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että voimaannuttavan johtamisen keinoja koetaan käytettävän hyvin ja monipuolisesti. Hoitoyön johtaminen tarvitsee tulevaisuudessa vahvaa kehitystyötä ja esimiehet tarvitsevat koulutusta voimaannuttamisesta, sillä sen avulla on mahdollisuus lisätä heidän valmiuksia johtaa omaa henkilöstöään voimaannuttavan johtamisen keinoin. Jatkotutkimusaiheena todetaan olevan tarve tutkia asiaa myös työntekijöiden näkökulmasta ja sen jälkeen verrata tuloksia. Tämän tutkimuksen tekemiseen on saatu apuraha Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiöltä.
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet voimaannuttavan johtamisen keinona toteutuivat melko hyvin. Parhaiten toteutui mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä sekä työtehtävien jakoon. Tiedonkulku ja vuorovaikutus -osiossa yhteisen ajan järjestäminen työntekijän kanssa, ripeä epäkohtiin puuttuminen sekä asioiden yhteinen käsittely toteutuivat parhaiten. Palaute, luottamus ja arvostus -osiossa olivat eniten käytössä lupauksista kiinni pitäminen ja suullisen tunnustuksen antaminen hyvistä suorituksista. Organisaatiotekijöissä parhaiten toteutuivat koulutusmahdollisuuksien tarjonta, yhteisen vision luominen toiminnasta ja yhteinen toiminta-ajatus. Osallisuutta kuvaavista keinoista useimmin käytettiin yhteistä keskustelua toiminnan päämääristä sekä työntekijän työpanoksen merkityksen korostamista.
Kehittämiskohteiksi tutkimuksessa nousi tarve selvittää, voidaanko lisätä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työpareihin, voidaanko lisätä henkilöstön tavoitesuuntautuneisuutta ja vähentää valvonnan tarvetta. Esimiehen omalla voimaantumisella oli selkein yhteys suullisen tunnustuksen antamiseen hyvistä työsuorituksista ja lupauksista kiinni pitämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että voimaannuttavan johtamisen keinoja koetaan käytettävän hyvin ja monipuolisesti. Hoitoyön johtaminen tarvitsee tulevaisuudessa vahvaa kehitystyötä ja esimiehet tarvitsevat koulutusta voimaannuttamisesta, sillä sen avulla on mahdollisuus lisätä heidän valmiuksia johtaa omaa henkilöstöään voimaannuttavan johtamisen keinoin. Jatkotutkimusaiheena todetaan olevan tarve tutkia asiaa myös työntekijöiden näkökulmasta ja sen jälkeen verrata tuloksia. Tämän tutkimuksen tekemiseen on saatu apuraha Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiöltä.