Työikäisten näkövammaisten kokemuksia Aleksintuvan palveluista
Järvinen, Anu-Maria; Kallio, Laura (2017)
Järvinen, Anu-Maria
Kallio, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220848
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220848
Tiivistelmä
Aleksintupa on Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n palvelukeskus, joka tuottaa näkövammaisille palveluja, jakaa näkövammatietoutta ja järjestää ryhmätoimintaa. Aleksintuvan palvelut ovat pysyneet lähes samoina koko Aleksintuvan olemassaolon ajan, vuodesta 1997. Palveluita käyttävien keski-ikä on korkea. Lisäksi asiakasmäärät ovat pudonneet viime vuosien aikana, eikä asiakkailla ole juuri ollut toiveita palveluiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Tampereella asuvat, Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n toiminnassa mukana olevat alle 65-vuotiaat näkövammaiset kokevat Aleksintuvan palvelut. Kokevatko työikäiset palvelut heille tarpeellisiksi? Lisäksi tarkoituksena oli ottaa selvää, millaisia palveluita unelmien Aleksintupa voisi heille tarjota. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille työikäisten kokemuksia Aleksintuvan palveluista ja löytää ideoita palveluiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää Tampereen seudun näkövammaiset ry:n toiminnoissa mukana olevaa työikäistä näkövammaista. Saatu aineisto käsiteltiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Induktiivinen sisällönanalyysi muodostui kolmivaiheisena prosessina. Pelkistämällä, ryhmittelemällä ja abstrahoimalla aineistoa muodostettiin yläluokat. Yläluokkia muodostui kahdeksan, ja niitä tarkastelemalla saatiin vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Tuloksia tarkasteltiin asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Sosiaalialalla asiakaslähtöisyys on keino, jonka avulla työtä voidaan toteuttaa eettisesti korkeatasoisesti.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että haastateltujen kokemus Aleksintuvan palveluista oli hyvä. Työikäiset näkövammaiset kokivat kuitenkin, että Aleksintuvan palvelut eivät palvele heitä, vaan palvelujen ajateltiin sopivan hyvin erityisesti ikääntyneille näkövammaisille. Haastattelussa nousi vahvasti esille se, että työikäiset ovat itsenäisiä. Suurimpana kehityskohteena työikäiset näkivät Aleksintuvan aukioloajat, jotka eivät olleet saavutettavat haastatelluille. Lisäksi nousi esille viestintä Aleksintuvan ja työikäisen asiakkaan välillä. Palveluista ja niiden sisällöistä ei ollut riittävästi tietoa tarjolla, ja Aleksintuvan palvelut myös sekoitettiin yhdistyksen muihin palveluihin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n ja palvelukeskus Aleksintuvan palveluiden kehittämisessä sekä palveluiden asiakaslähtöisyyden huomioimisessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Tampereella asuvat, Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n toiminnassa mukana olevat alle 65-vuotiaat näkövammaiset kokevat Aleksintuvan palvelut. Kokevatko työikäiset palvelut heille tarpeellisiksi? Lisäksi tarkoituksena oli ottaa selvää, millaisia palveluita unelmien Aleksintupa voisi heille tarjota. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille työikäisten kokemuksia Aleksintuvan palveluista ja löytää ideoita palveluiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Opinnäytetyöhön haastateltiin neljää Tampereen seudun näkövammaiset ry:n toiminnoissa mukana olevaa työikäistä näkövammaista. Saatu aineisto käsiteltiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Induktiivinen sisällönanalyysi muodostui kolmivaiheisena prosessina. Pelkistämällä, ryhmittelemällä ja abstrahoimalla aineistoa muodostettiin yläluokat. Yläluokkia muodostui kahdeksan, ja niitä tarkastelemalla saatiin vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Tuloksia tarkasteltiin asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Sosiaalialalla asiakaslähtöisyys on keino, jonka avulla työtä voidaan toteuttaa eettisesti korkeatasoisesti.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että haastateltujen kokemus Aleksintuvan palveluista oli hyvä. Työikäiset näkövammaiset kokivat kuitenkin, että Aleksintuvan palvelut eivät palvele heitä, vaan palvelujen ajateltiin sopivan hyvin erityisesti ikääntyneille näkövammaisille. Haastattelussa nousi vahvasti esille se, että työikäiset ovat itsenäisiä. Suurimpana kehityskohteena työikäiset näkivät Aleksintuvan aukioloajat, jotka eivät olleet saavutettavat haastatelluille. Lisäksi nousi esille viestintä Aleksintuvan ja työikäisen asiakkaan välillä. Palveluista ja niiden sisällöistä ei ollut riittävästi tietoa tarjolla, ja Aleksintuvan palvelut myös sekoitettiin yhdistyksen muihin palveluihin.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n ja palvelukeskus Aleksintuvan palveluiden kehittämisessä sekä palveluiden asiakaslähtöisyyden huomioimisessa.