Ilmiöitä ihmettelemässä : Ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttaminen ja kehittäminen varhaiskasvatuksessa
Stenroos, Hanna (2017)
Stenroos, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220819
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220819
Tiivistelmä
Ilmiöpohjainen pedagogiikka on noussut viime vuosina esiin erityisesti perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa pedagogiset ja oppimiseen liittyvät näkökulmat ovat korostuneet uuden varhaiskasvatuslain ja valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman julkistamisen myötä. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ei mainita suoraan ilmiöpohjaista pedagogiikkaa, mutta siinä on selkeästi ilmiöpohjaiseen oppimiseen liittyviä kohtia, kuten ajatukset laaja-alaisesta oppimisesta. Ilmiöpohjainen pedagogiikka perustuu ajatukseen siitä, että lapsi hahmottaa maailman kokonaisuuksiksi eli ilmiöiksi, ja näitä ilmiöitä lähdetään tutkimaan heidän kiinnostustensa mukaan. Ilmiöihin tutustutaan aidoissa konteksteissa. Tässä tutkimuksessa ilmiöpohjaista pedagogiikka lähestytään erityisesti konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja John Deweyn ajatusten kautta. Lisäksi teoriataustassa käsitellään tutkivaa sekä ongelmaperustaista oppimista, jotka voidaan nähdä ilmiöpohjaisen opettamisen metodeina.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tamperelaisen päiväkodin henkilökunnan käsityksiä ja kokemuksia ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyen sekä kehittää päiväkodin toimintatapoja ja oppimisympäristöjä ilmiöpohjaista oppimista tukeviksi. Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin pitkälti toimintatutkimuksellisella otteella siten, että henkilökunta oli osallisena kehittämistyössä. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyiden vastauksista, tulevaisuusverstaan tuotoksista, palaverimuistioista sekä haastatteluaineistosta. Kaikki aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella ilmiöpohjaisen pedagogiikan keskiössä on tutkimuksen kohteena olleessa päiväkodissa lapsilähtöisyys sekä teemojen ja aihealueiden parissa toimiminen. Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa aikuisen rooliin kuuluu lasten kuuleminen, aktiivinen läsnäolo ja oppimisen mahdollistaminen. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, tutkivat, ihmettelevät ja kokeilevat. Oppimisympäristöt huomioidaan hyvin, ja kasvattajien tehtävä on rakentaa niistä innostavia ja motivoivia. Luonto nähdään merkittävänä ilmiöpohjaisena oppimisympäristönä. Haasteen ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiselle tuottavat erityisesti aikuisten ja lasten suhdeluvut, resurssien puute sekä kasvattajien asenteet. Ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttaminen vaatii aikaa ja läsnä olevaa henkilökuntaa.
Tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä ja mahdollisesti myös laajemmin varhaiskasvatuksessa olisi tarpeen hahmotella tarkemmin omaa ilmiöpohjaisen toiminnan mallia, kiinnittää huomiota lasten aktiiviseen ja reflektiiviseen oppimiseen sekä saada henkilökunta sitoutumaan ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiseen ja kehittämiseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tamperelaisen päiväkodin henkilökunnan käsityksiä ja kokemuksia ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan liittyen sekä kehittää päiväkodin toimintatapoja ja oppimisympäristöjä ilmiöpohjaista oppimista tukeviksi. Tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin pitkälti toimintatutkimuksellisella otteella siten, että henkilökunta oli osallisena kehittämistyössä. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselyiden vastauksista, tulevaisuusverstaan tuotoksista, palaverimuistioista sekä haastatteluaineistosta. Kaikki aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.
Tulosten perusteella ilmiöpohjaisen pedagogiikan keskiössä on tutkimuksen kohteena olleessa päiväkodissa lapsilähtöisyys sekä teemojen ja aihealueiden parissa toimiminen. Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa aikuisen rooliin kuuluu lasten kuuleminen, aktiivinen läsnäolo ja oppimisen mahdollistaminen. Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, tutkivat, ihmettelevät ja kokeilevat. Oppimisympäristöt huomioidaan hyvin, ja kasvattajien tehtävä on rakentaa niistä innostavia ja motivoivia. Luonto nähdään merkittävänä ilmiöpohjaisena oppimisympäristönä. Haasteen ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiselle tuottavat erityisesti aikuisten ja lasten suhdeluvut, resurssien puute sekä kasvattajien asenteet. Ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttaminen vaatii aikaa ja läsnä olevaa henkilökuntaa.
Tutkimuksen kohteena olevassa yksikössä ja mahdollisesti myös laajemmin varhaiskasvatuksessa olisi tarpeen hahmotella tarkemmin omaa ilmiöpohjaisen toiminnan mallia, kiinnittää huomiota lasten aktiiviseen ja reflektiiviseen oppimiseen sekä saada henkilökunta sitoutumaan ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiseen ja kehittämiseen.