Taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen
Koskinen, Antton (2017)
Koskinen, Antton
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120672
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin taloudellista riippumattomuutta ja laskettiin, kuinka paljon varallisuutta tähän tavoitteeseen vaaditaan. Tämän lisäksi selvitettiin, kuinka kauan tavoiteltavan omaisuuden säästämiseksi kuluu aikaa. Tuloksia havainnollistettiin käytännönläheisellä esimerkillä.
Taloudellinen riippumattomuudeksi kutsutaan tilaa, jossa omaisuuden ja varallisuuden kerryttämät vuosittaiset nettotulot kattavat vuosittaiset nettomenot. Tällöin ei tarvitse tehdä töitä hankkiakseen tuloja, koska vuosien aikana kerrytetty varallisuus kattaa kaikki normaalin elämisen kustannukset.
Tarkastelun kohteena oli kaksi samankaltaista ja merkittävää tutkimusta eläkeportfolioista. Kyseisissä tutkimuksissa selvitettiin eri sijoitusinstrumenttien historiallisia tuottoja eri markkinatilanteissa vuodesta 1926 aina vuoteen 1995 asti. Sijoitusinstrumenttien tuottohistorian perusteella oli mahdollista laskea, kuinka kauan eläkeportfoliosta voidaan tehdä ennaltamäärätyn suuruisia nostoja, ilman, että pääoma loppuu kesken tarkasteluperiodilla.
Eläkeportfolioita käsittelevien tutkimusten pohjalta laskettiin, kuinka taloudellinen riippumattomuus saavutetaan. Samalla tutkittiin, kuinka säästöprosentti eli tulojen ja menojen suhde, vaikuttaa varallisuuden kertymiseen sekä taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen vaadittavaan aikaan.
Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen historiallisista tuotoista selvisi, että eläkeportfoliosta on mahdollista nostaa 4 prosenttia vuosittain, ilman että pääoma loppuisi kesken tarkasteluperiodilla. Tämän perusteella laskettiin, että taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittava rahamäärä on noin 25 kertainen vuosittaisiin menoihin verrattuna.
Taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittava aika määräytyy säästöprosentin sekä sijoitukselle saatavan tuoton perusteella. Sijoituksen tuottona käytettiin osakemarkkinoiden keskimääräistä historiallista tuottoa verot ja kulut huomioiden. Esimerkiksi säästöprosentilla 5, taloudelliseen riippumattomuuteen vaaditaan 65 vuotta. Vastaavasti säästöprosentilla 60, aikaa kuluu ainoastaan 12 vuotta. Siirryttäessä pienemmistä säästöprosenteista suurempiin, putoaa vaadittava aika aluksi melko nopeasti. Kun säästöprosentti nousee yli 50, alkaa säästöprosentin ja ajan suhde tasoittumaan. Tulot eivät vaikuta taloudelliseen riippumattomuuteen, säästöprosentti sekä sijoituksille saatava tuotto ovat avainasemassa.
Taloudellinen riippumattomuudeksi kutsutaan tilaa, jossa omaisuuden ja varallisuuden kerryttämät vuosittaiset nettotulot kattavat vuosittaiset nettomenot. Tällöin ei tarvitse tehdä töitä hankkiakseen tuloja, koska vuosien aikana kerrytetty varallisuus kattaa kaikki normaalin elämisen kustannukset.
Tarkastelun kohteena oli kaksi samankaltaista ja merkittävää tutkimusta eläkeportfolioista. Kyseisissä tutkimuksissa selvitettiin eri sijoitusinstrumenttien historiallisia tuottoja eri markkinatilanteissa vuodesta 1926 aina vuoteen 1995 asti. Sijoitusinstrumenttien tuottohistorian perusteella oli mahdollista laskea, kuinka kauan eläkeportfoliosta voidaan tehdä ennaltamäärätyn suuruisia nostoja, ilman, että pääoma loppuu kesken tarkasteluperiodilla.
Eläkeportfolioita käsittelevien tutkimusten pohjalta laskettiin, kuinka taloudellinen riippumattomuus saavutetaan. Samalla tutkittiin, kuinka säästöprosentti eli tulojen ja menojen suhde, vaikuttaa varallisuuden kertymiseen sekä taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseen vaadittavaan aikaan.
Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen historiallisista tuotoista selvisi, että eläkeportfoliosta on mahdollista nostaa 4 prosenttia vuosittain, ilman että pääoma loppuisi kesken tarkasteluperiodilla. Tämän perusteella laskettiin, että taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittava rahamäärä on noin 25 kertainen vuosittaisiin menoihin verrattuna.
Taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittava aika määräytyy säästöprosentin sekä sijoitukselle saatavan tuoton perusteella. Sijoituksen tuottona käytettiin osakemarkkinoiden keskimääräistä historiallista tuottoa verot ja kulut huomioiden. Esimerkiksi säästöprosentilla 5, taloudelliseen riippumattomuuteen vaaditaan 65 vuotta. Vastaavasti säästöprosentilla 60, aikaa kuluu ainoastaan 12 vuotta. Siirryttäessä pienemmistä säästöprosenteista suurempiin, putoaa vaadittava aika aluksi melko nopeasti. Kun säästöprosentti nousee yli 50, alkaa säästöprosentin ja ajan suhde tasoittumaan. Tulot eivät vaikuta taloudelliseen riippumattomuuteen, säästöprosentti sekä sijoituksille saatava tuotto ovat avainasemassa.