Teoriasta käytäntöön : Kirjastoammatillisen identiteetin erot ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden välillä
Ek, Rasmus (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka kirjastossa työskentelevän henkilön koulutustausta vaikuttaa ammatilliseen identiteettiin. Työ tarkastelee kirjastoalan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä. Lisäksi selvitettiin kirjastotyöntekijöiden mielipidettä kirjastoalan koulutuksesta yleisesti.
Teoriaosuus selvittää ammatillisen identiteetin käsitettä ja kuinka se on kirjastoalalla mielletty. Siinä käsitellään myös kirjastoalan koulutusrakennetta ja kelpoisuusvaatimuksia sekä yleisten kirjastojen työnimikkeitä ja työtehtäviä.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä käyttäen Webropol-ohjelmaa. Verkkokysely lähetettiin Suomen yleisille kirjastoille sähköpostitse, ja siihen vastasi yhteensä 270 henkilöä.
Tutkimuksessa selvisi, että kirjastoissa työskentelevien kirjastoalan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden ammatilliset identiteetit eivät pääpiirteiltään eroa toisistaan suuresti. Suurimmat erot nousevat esille henkilön suhtautumisessa koulutuksen merkittävyyteen. Molempien ryhmien ammatillinen identiteetti oli kuitenkin hyvin vahva, ja tutkimuksessa selvisi, että kirjastotyöntekijät identifioivat itsensä keskeiseksi osaksi kirjastoalaa ja sen kehitystä sekä kokivat työnsä olevan yhteiskunnallisesti merkittävää.
Tutkimustulosten perusteella kirjastotyö mielletään lähes täysin työssä opituksi. Kirjastoalan koulutuksen koettiin tarjoavan teoreettista pohjaa, jonka avulla henkilö kykenee tarkastelemaan kirjastoalaa laajemmin.
Teoriaosuus selvittää ammatillisen identiteetin käsitettä ja kuinka se on kirjastoalalla mielletty. Siinä käsitellään myös kirjastoalan koulutusrakennetta ja kelpoisuusvaatimuksia sekä yleisten kirjastojen työnimikkeitä ja työtehtäviä.
Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä käyttäen Webropol-ohjelmaa. Verkkokysely lähetettiin Suomen yleisille kirjastoille sähköpostitse, ja siihen vastasi yhteensä 270 henkilöä.
Tutkimuksessa selvisi, että kirjastoissa työskentelevien kirjastoalan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden ammatilliset identiteetit eivät pääpiirteiltään eroa toisistaan suuresti. Suurimmat erot nousevat esille henkilön suhtautumisessa koulutuksen merkittävyyteen. Molempien ryhmien ammatillinen identiteetti oli kuitenkin hyvin vahva, ja tutkimuksessa selvisi, että kirjastotyöntekijät identifioivat itsensä keskeiseksi osaksi kirjastoalaa ja sen kehitystä sekä kokivat työnsä olevan yhteiskunnallisesti merkittävää.
Tutkimustulosten perusteella kirjastotyö mielletään lähes täysin työssä opituksi. Kirjastoalan koulutuksen koettiin tarjoavan teoreettista pohjaa, jonka avulla henkilö kykenee tarkastelemaan kirjastoalaa laajemmin.