PALVELUSUUNNITELMIEN YHDISTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN VAMMAISPALVELUN SOSIAALITYÖSSÄ : ”Palvelussa kohtaavat ensin ihmiset sitten vasta asiat”
Mäntyniemi, Darja (2017)
Mäntyniemi, Darja
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120606
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120606
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on työelämälähtöinen ja sen tavoitteena oli selvittää vammaispalvelun työntekijöiden kokemuksia liittyen palvelusuunnitelman laadintaprosessiin ja käytössä olevien sähköisten palvelusuunnitelmalomakkeiden toimivuuteen. Lisäksi tehtävänä oli tuottaa yksi yhteinen palvelusuunnitelmalomakemalli vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaisten palvelusuunnitelmien laatimiseen. Opinnäytetyössäni tarkastelen vammaispalvelun palvelusuunnitelmien käytäntöjen toteutumista sosiaalihuoltolain ohjeistuksen mukaisesti.
Tutkimus toteutui kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, hermeneuttiseen tutkimusotteeseen pohjautuen. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui teemahaastatteluista ja aiemmin vammaispalvelun avopalvelussa laadituista palvelusuunnitelmista. Haastattelujen ja palvelusuunnitelmien sisällönanalyysikeinona käytin teemoittelua. Teemat muodostuivat haastattelukysymyksistä ja sosiaalihuoltolain antamista ohjeistuksista, liittyen palvelusuunnitelman laadintaan. Analyysivaiheessa tutkimuksesta saadut tulokset sijoittuivat sosiaalihuoltolaista nousseiden neljän palvelusuunnitelmaprosessin muodostaman pääteeman alle.
Tutkimusten tulokset osoittivat palvelusuunnittelulomakkeiden yhdistämisen olevan tarpeellinen. Palvelusuunnitelmalomakkeissa oli eroavuuksia toisiinsa ja sosiaalihuoltolain ohjeistukseen nähden. Nämä eroavuudet vaikuttivat asiakkaiden osallisuuden ja palvelusuunnitelmien tavoitteiden erilaiseen huomiointiin. Tutkimuksen tuloksien perusteella syntyi uusi palvelusuunnitelmalomakemalli vammaispalvelun käyttöön. Opinnäytetyötä voi käyttää vammaispalvelussa perehdytyksen apuna. Tämä kehittämistyö mahdollistui johtavan sosiaalityöntekijän ja työntekijöiden aktiivisen yhteistyön avulla.
Tutkimus toteutui kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, hermeneuttiseen tutkimusotteeseen pohjautuen. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui teemahaastatteluista ja aiemmin vammaispalvelun avopalvelussa laadituista palvelusuunnitelmista. Haastattelujen ja palvelusuunnitelmien sisällönanalyysikeinona käytin teemoittelua. Teemat muodostuivat haastattelukysymyksistä ja sosiaalihuoltolain antamista ohjeistuksista, liittyen palvelusuunnitelman laadintaan. Analyysivaiheessa tutkimuksesta saadut tulokset sijoittuivat sosiaalihuoltolaista nousseiden neljän palvelusuunnitelmaprosessin muodostaman pääteeman alle.
Tutkimusten tulokset osoittivat palvelusuunnittelulomakkeiden yhdistämisen olevan tarpeellinen. Palvelusuunnitelmalomakkeissa oli eroavuuksia toisiinsa ja sosiaalihuoltolain ohjeistukseen nähden. Nämä eroavuudet vaikuttivat asiakkaiden osallisuuden ja palvelusuunnitelmien tavoitteiden erilaiseen huomiointiin. Tutkimuksen tuloksien perusteella syntyi uusi palvelusuunnitelmalomakemalli vammaispalvelun käyttöön. Opinnäytetyötä voi käyttää vammaispalvelussa perehdytyksen apuna. Tämä kehittämistyö mahdollistui johtavan sosiaalityöntekijän ja työntekijöiden aktiivisen yhteistyön avulla.