Preoperatiivisen ohjauksen merkitys selkäpotilaan sekä ortopedisen potilaan hoidossa hoitajan näkökulmasta
Kannisto, Jonna (2017)
Kannisto, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120583
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena preoperatiivisen ohjauksen merkityksestä selkäpotilaan ja ortopedisen potilaan hoidossa hoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mikä on preoperatiivisen ohjauksen merkitys selkäpotilaan ja ortopedisen potilaan hoidossa. Opinnäytetyö on osa Helsingin ja Uudenmaan Siltasairaalahanketta ja tehdään toimeksiannoksi Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikölle. Opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä Siltasairaala-hanketta. Tulosten avulla voidaan ottaa paremmin huomioon preoperatiivinen potilasohjaus selkä- ja ortopedisten potilaiden hoidossa sekä kiinnittää enemmän huomiota preoperatiiviseen potilasohjaukseen käytännön hoitotyössä.
Aineistoa kerättiin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana eri tietokannoista. Hakusanoina käytettiin useita ennalta määriteltyjä hakusanoja. Aineisto rajattiin käsittelemään ohjausta hoitajan näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi kansainvälistä ja englanninkielistä artikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Tutkimukset on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä ja kirjallisuuskatsaus on kuvaileva.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajan persoonalla on suuri merkitys potilasohjauksen laatuun. Hoitajien tausta ja kokemus vaikuttavat siihen, mitä asioita hoitajat arvottavat ohjauksessa. Ohjauksen laatuun positiivisesti vaikuttavat yksinkertainen puhe ja selkeä kommunikointi. Suullisen ohjauksen tärkeys korostui kaikissa tutkimuksissa. Huono kommunikointi ja erikielisyys vaikuttavat heikentävästi potilasohjauksen laatuun. Laatua heikentävät tiukat aikataulut, potilaan luona vietetyn ajan väheneminen sekä hoitajien olettamukset. Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa saattaa aiheuttaa ristiriitaisuutta ohjauksessa. Tuloksista ilmeni, että mitään selkeää ohjetta ohjaukseen ei ollut. Teoriassa ja käytännössä ohjauksessa oli eroavaisuutta.
Tulosten perusteella preoperatiiviseen ohjaukseen olisi hyvä kehittää selkeä ohje, joka jokaisessa ohjaustilanteessa käytäisiin läpi. Lisäksi olisi hyvä keskustella potilaan kanssa siitä, miten hän on ymmärtänyt ohjatut asiat. Ohjaustilanteeseen tulisi varata riittävästi aikaa ja selkeyttää ohjauskäytäntöjä muiden ammattiryhmien kanssa. Teorian ja käytännön eroavaisuudesta olisi hyvä keskustella ja tehdä lisätutkimusta, miksi asiat ovat teoriassa tärkeitä, mutta eivät toteudu käytännön ohjauksessa.
Aineistoa kerättiin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana eri tietokannoista. Hakusanoina käytettiin useita ennalta määriteltyjä hakusanoja. Aineisto rajattiin käsittelemään ohjausta hoitajan näkökulmasta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi kansainvälistä ja englanninkielistä artikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymykseen. Tutkimukset on analysoitu induktiivisella sisällönanalyysillä ja kirjallisuuskatsaus on kuvaileva.
Opinnäytetyön tulosten mukaan hoitajan persoonalla on suuri merkitys potilasohjauksen laatuun. Hoitajien tausta ja kokemus vaikuttavat siihen, mitä asioita hoitajat arvottavat ohjauksessa. Ohjauksen laatuun positiivisesti vaikuttavat yksinkertainen puhe ja selkeä kommunikointi. Suullisen ohjauksen tärkeys korostui kaikissa tutkimuksissa. Huono kommunikointi ja erikielisyys vaikuttavat heikentävästi potilasohjauksen laatuun. Laatua heikentävät tiukat aikataulut, potilaan luona vietetyn ajan väheneminen sekä hoitajien olettamukset. Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa saattaa aiheuttaa ristiriitaisuutta ohjauksessa. Tuloksista ilmeni, että mitään selkeää ohjetta ohjaukseen ei ollut. Teoriassa ja käytännössä ohjauksessa oli eroavaisuutta.
Tulosten perusteella preoperatiiviseen ohjaukseen olisi hyvä kehittää selkeä ohje, joka jokaisessa ohjaustilanteessa käytäisiin läpi. Lisäksi olisi hyvä keskustella potilaan kanssa siitä, miten hän on ymmärtänyt ohjatut asiat. Ohjaustilanteeseen tulisi varata riittävästi aikaa ja selkeyttää ohjauskäytäntöjä muiden ammattiryhmien kanssa. Teorian ja käytännön eroavaisuudesta olisi hyvä keskustella ja tehdä lisätutkimusta, miksi asiat ovat teoriassa tärkeitä, mutta eivät toteudu käytännön ohjauksessa.