SPR:n ja Vapepan hälytysryhmissä toimivien vapaaehtoisten kokemuksia purkukeskustelusta ja jälkipuinnista vapaaehtoisen jaksamisen tukemisen välineinä
Vihervaara, Johanna (2017)
Vihervaara, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121120509
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähtökohtana oli selvittää Suomen Punaisen Ristin (SPR) ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) hälytysryhmissä toimivien koulu-tettujen vapaaehtoisten jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tekijöitä, jotka vapaaehtoiset ovat kokeneet tukevan jaksamista. Lisäksi työllä haluttiin selvittää miten vapaaehtoiset ovat kokeneet purkukeskustelun ja jälkipuinnin vaikuttaneen jaksamiseen.
Hälytysryhmissä toimivat vapaaehtoiset osallistuvat viranomaisten hälyttämänä sadoille hälytystehtäville vuosittain. Hälytystehtäviin osallistuvilla vapaaehtoisilla on suurempi riski kohdata järkyttäviä ja traumaattisia tilanteita sekä kriisissä olevia ihmisiä toiminnan luonteen takia. Tästä johtuen hälytysryhmissä toimivilla vapaaehtoisilla on todennäköisemmin kokemuksia purkukeskustelun ja jälkipuinnin käytöstä ja heidän kohdallaan korostuu henkinen kuormittuminen sekä jaksamisen tukeminen. Järjestöllä on vastuu vapaaehtoisista ja heidän hyvinvoinnista, ei pelkästään toiminnan jatkumisen turvaamisen näkökulmasta vaan myös eettisestä näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on osaltaan auttaa ymmärtämään vapaaehtoisten jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja kehit-tämään vapaaehtoisille jaksamista tukevia rakenteita sekä tukimalleja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella menetelmällä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin tutkimushaastattelua, jonka sisältö perustui teemahaastatteluun ja haastattelut toteutettiin ryhmä-haastatteluina huhtikuussa 2017. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusitoista vapaaehtoista ja kaikki haastateltavat toimivat vapaaehtoisina SPR:n tai Vapepan hälytysryhmissä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös mahdollisia alueellisia eroja piirin sisällä, jonka takia ryhmähaastattelut toteutettiin kolmen maakunnan alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Haastattelut litteroitiin kirjalliseen muotoon ja aineiston analysoinnissa on käytetty sisällön analyysiä ja aineiston teemoittelua.
Aineiston perusteella vapaaehtoisen jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat toiminnan luonne, sitoutuminen, johtaminen sekä ryhmän keskinäinen luottamus. Vapaaehtoisten jaksamista tukevia tekijöitä ovat vapaaehtoistoiminnan luonne, kouluttautuminen, toiminnan sosiaalisuus ja ryhmässä toimiminen sekä purkukeskustelut. Kaikkia haastatteluja yhdistävä tekijä oli kokemus purkukes-kustelun tärkeydestä vapaaehtoisen jaksamisen tukemisessa. Johtopäätöksenä todettiin, että johtaminen on yksittäisenä tekijänä merkittävin vapaaehtoisen jaksamiseen vaikuttava asia ja jos halutaan vaikuttaa vapaaehtoisten jaksamisen tukemiseen systemaattisella tavalla, on koulutuksella siinä suurin merkitys. Purkukeskustelut ovat tärkeässä asemassa vapaaehtoisten jaksamisen tukemisen välineenä ja sen käyttö tulisi sisällyttää osaksi toimintaa.
Hälytysryhmissä toimivat vapaaehtoiset osallistuvat viranomaisten hälyttämänä sadoille hälytystehtäville vuosittain. Hälytystehtäviin osallistuvilla vapaaehtoisilla on suurempi riski kohdata järkyttäviä ja traumaattisia tilanteita sekä kriisissä olevia ihmisiä toiminnan luonteen takia. Tästä johtuen hälytysryhmissä toimivilla vapaaehtoisilla on todennäköisemmin kokemuksia purkukeskustelun ja jälkipuinnin käytöstä ja heidän kohdallaan korostuu henkinen kuormittuminen sekä jaksamisen tukeminen. Järjestöllä on vastuu vapaaehtoisista ja heidän hyvinvoinnista, ei pelkästään toiminnan jatkumisen turvaamisen näkökulmasta vaan myös eettisestä näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on osaltaan auttaa ymmärtämään vapaaehtoisten jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ja kehit-tämään vapaaehtoisille jaksamista tukevia rakenteita sekä tukimalleja.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella menetelmällä. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin tutkimushaastattelua, jonka sisältö perustui teemahaastatteluun ja haastattelut toteutettiin ryhmä-haastatteluina huhtikuussa 2017. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusitoista vapaaehtoista ja kaikki haastateltavat toimivat vapaaehtoisina SPR:n tai Vapepan hälytysryhmissä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös mahdollisia alueellisia eroja piirin sisällä, jonka takia ryhmähaastattelut toteutettiin kolmen maakunnan alueella Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Haastattelut litteroitiin kirjalliseen muotoon ja aineiston analysoinnissa on käytetty sisällön analyysiä ja aineiston teemoittelua.
Aineiston perusteella vapaaehtoisen jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat toiminnan luonne, sitoutuminen, johtaminen sekä ryhmän keskinäinen luottamus. Vapaaehtoisten jaksamista tukevia tekijöitä ovat vapaaehtoistoiminnan luonne, kouluttautuminen, toiminnan sosiaalisuus ja ryhmässä toimiminen sekä purkukeskustelut. Kaikkia haastatteluja yhdistävä tekijä oli kokemus purkukes-kustelun tärkeydestä vapaaehtoisen jaksamisen tukemisessa. Johtopäätöksenä todettiin, että johtaminen on yksittäisenä tekijänä merkittävin vapaaehtoisen jaksamiseen vaikuttava asia ja jos halutaan vaikuttaa vapaaehtoisten jaksamisen tukemiseen systemaattisella tavalla, on koulutuksella siinä suurin merkitys. Purkukeskustelut ovat tärkeässä asemassa vapaaehtoisten jaksamisen tukemisen välineenä ja sen käyttö tulisi sisällyttää osaksi toimintaa.