Vastasairastuneen tyypin 2 diabeetikon ensitiedon opas
Multisilta, Vilma; Parhaniemi, Isabella (2017)
Multisilta, Vilma
Parhaniemi, Isabella
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820363
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä vastasairastuneiden tyypin 2 diabeetikoiden tietoa diabeteksesta ja sen omahoidosta. Lisäksi tavoitteena oli, että opinnäytetyö auttaisi sairaanhoitajia ja hoitotyön opiskelijoita tyypin 2 diabeetikoiden ohjaamisessa. Työ tehtiin osana Moniammatillisen ohjausosaamisen kehittämishanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjemateriaali työelämätaholle, Tampereen Diabetesyhdistykselle. Yhdistykseltä puuttui opas vastasairastuneelle tyypin 2 diabeetikolle ja tehtävänä oli selvittää, mikä on tyypin 2 diabetes ja miten sitä hoidetaan. Lisäksi selvitettiin, millainen on hyvä tuki sairastuneelle ja millainen on hyvä potilasopas. Tässä opinnäytetyössä käytettiin toiminnallista menetelmää.
Diabetes on yksi nopeimmin kasvavista sairauksista Suomessa ja tyypin 2 diabetesta sairastaakin noin 300 000 suomalaista. Diabeteksen klassisia oireita ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, janon tunne ja väsymys. Lisäksi oireina voi esiintyä mielialan vaihteluita, näön heikkenemistä, tulehdusherkkyyttä, jalkasärkyjä sekä suorituskyvyn heikentymistä, jotka ovat yleisiä oireita erityisesti tyypin 2 diabeteksessa. Liitännäissairauksien ilmeneminen on tyypillistä. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, nefropatia, retinopatia, neuropatia ja metabolinen oireyhtymä ovat diabeteksen liitännäissairauksia. Verensokeria pyritään säätelemään terveellisillä elämäntavoilla (ruokavalio, liikunta, uni) sekä lääkehoidolla. Verensokerin säätely on keskeinen osa hoitoa.
Terveydenhuollon ammattihenkilön antama ohjaus sekä vastasairastuneelle suunnattu kirjallinen materiaali tukevat potilaan omahoitoa. Hyvä potilasohjaus lisää valmiuksia vastasairastuneen omahoitoon ja vähentää sairauteen liittyvää pelkoa. Hoidonohjaus myös tukee sairauden kanssa jaksamista, ylläpitää ja parantaa elämänlaatua sekä estää diabeteksen akuutteja komplikaatioita ja lisäsairauksia. Potilaslähtöinen vuorovaikutus on kannustavaa, kunnioittavaa ja ottaa huomioon myös potilaan psyykkisen hyvinvoinnin. Omahoidon tukena ovat yhdistykset, joista saa arvokasta vertaistukea ja tietoa sairauden hoidosta.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sairaanhoitajien ohjaamisosaamista, sillä se on tärkeä ja haastava osa sairaanhoitajan työtä. Olisi hyvä tutkia, kuinka hyvin sairaanhoitajilla on hallussa ohjaamisosaaminen vai onko mahdollisesti tarvetta lisäkoulutukselle.
Diabetes on yksi nopeimmin kasvavista sairauksista Suomessa ja tyypin 2 diabetesta sairastaakin noin 300 000 suomalaista. Diabeteksen klassisia oireita ovat tihentynyt virtsaamisen tarve, janon tunne ja väsymys. Lisäksi oireina voi esiintyä mielialan vaihteluita, näön heikkenemistä, tulehdusherkkyyttä, jalkasärkyjä sekä suorituskyvyn heikentymistä, jotka ovat yleisiä oireita erityisesti tyypin 2 diabeteksessa. Liitännäissairauksien ilmeneminen on tyypillistä. Esimerkiksi kohonnut verenpaine, nefropatia, retinopatia, neuropatia ja metabolinen oireyhtymä ovat diabeteksen liitännäissairauksia. Verensokeria pyritään säätelemään terveellisillä elämäntavoilla (ruokavalio, liikunta, uni) sekä lääkehoidolla. Verensokerin säätely on keskeinen osa hoitoa.
Terveydenhuollon ammattihenkilön antama ohjaus sekä vastasairastuneelle suunnattu kirjallinen materiaali tukevat potilaan omahoitoa. Hyvä potilasohjaus lisää valmiuksia vastasairastuneen omahoitoon ja vähentää sairauteen liittyvää pelkoa. Hoidonohjaus myös tukee sairauden kanssa jaksamista, ylläpitää ja parantaa elämänlaatua sekä estää diabeteksen akuutteja komplikaatioita ja lisäsairauksia. Potilaslähtöinen vuorovaikutus on kannustavaa, kunnioittavaa ja ottaa huomioon myös potilaan psyykkisen hyvinvoinnin. Omahoidon tukena ovat yhdistykset, joista saa arvokasta vertaistukea ja tietoa sairauden hoidosta.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sairaanhoitajien ohjaamisosaamista, sillä se on tärkeä ja haastava osa sairaanhoitajan työtä. Olisi hyvä tutkia, kuinka hyvin sairaanhoitajilla on hallussa ohjaamisosaaminen vai onko mahdollisesti tarvetta lisäkoulutukselle.