Osallisuuden merkitys lapsen päivähoidon aloituksessa
Hakala, Henna; Malmi, Jenni (2017)
Hakala, Henna
Malmi, Jenni
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720216
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan osallisuuden merkitystä lapsen päivähoidon aloituksessa. Tutkimuskysymyksinä olivat: Miten osallisuus vaikuttaa lapsen päivähoidon aloitukseen? Alakysymyksinä olivat: Miten osallisuutta tuetaan päivähoidon aloituksessa? ja Millä keinoin lapsen sopeutumista päivähoitoon tuetaan? sekä Miten yhteisöllisyyttä tuetaan? Teoriaosuudessa avataan, miten päivähoidon aloitusprosessi etenee tutustumiskäynneistä päivähoitorytmiin sekä mitkä tekijät tukevat sopeutumisprosessia. Avataan myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden käsitteitä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastattelimme kahdeksaa kasvatusalan ammattilaista. Haastattelut toteutettiin lomakehaastatteluina. Havainnointikerralla havainnointimenetelmänä käytimme tarkkailevaa havainnointia, jossa kohteena olivat toiminta kahdessa ryhmässä, joissa olivat päivähoidon hiljattain aloittaneet kaksi lasta. Aineiston analysoinnissa käytimme menetelmänä teema-analyysiä. Haastattelimme kasvattajia eri puolilta. Lisäksi saimme havaintoaineistoa yhdestä päiväkodista, josta kaksi kasvattajaa osallistuivat haastatteluun.
Tutkimuksessa selvisi, että osallisuuden tunteella on merkitystä lapsen päivähoidon aloituksessa. Lapsi kokee tärkeänä, että hän pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin sekä sen, että hänet huomioidaan ainutlaatuisena yksilönä. Lapsen sopeutumista tuetaan tutustumiskäynneillä sekä yhteistyöllä vanhempien kanssa. Lapsen aloittaessa päivähoidon hänelle tarjotaan läsnäoloa ja turvallisuutta. Osallisuuden tukemiseen on nykypäivänä kiinnitetty enemmän huomiota päiväkodeissa. Tämä näyttäytyi lapsen mielipiteiden ja mielenkiinnon kohteiden huomiointina ja toimintaa suunnitellaan näiden pohjalta. Lasten havainnoinnin koettiin olevan suuressa roolissa edistämässä osallisuuden toteutumista.
Kehittämisideoina tulosten pohjalta nostimme esille kotikäyntien lisäämisen ennen päivähoidon aloitusta. Turvallisessa ympäristössä lapsi voi olla oma itsensä, jolloin omahoitaja näkee lapsen tyypillistä käyttäytymistä. Toisena kehittämisideana näimme lapsen osallisuuden vahvemman tukemisen päivähoidon aloituksessa. Päiväkodeissa voisi olla hyvä pohtia, miten lapsi pääsisi vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin enemmän.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Haastattelimme kahdeksaa kasvatusalan ammattilaista. Haastattelut toteutettiin lomakehaastatteluina. Havainnointikerralla havainnointimenetelmänä käytimme tarkkailevaa havainnointia, jossa kohteena olivat toiminta kahdessa ryhmässä, joissa olivat päivähoidon hiljattain aloittaneet kaksi lasta. Aineiston analysoinnissa käytimme menetelmänä teema-analyysiä. Haastattelimme kasvattajia eri puolilta. Lisäksi saimme havaintoaineistoa yhdestä päiväkodista, josta kaksi kasvattajaa osallistuivat haastatteluun.
Tutkimuksessa selvisi, että osallisuuden tunteella on merkitystä lapsen päivähoidon aloituksessa. Lapsi kokee tärkeänä, että hän pääsee vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin sekä sen, että hänet huomioidaan ainutlaatuisena yksilönä. Lapsen sopeutumista tuetaan tutustumiskäynneillä sekä yhteistyöllä vanhempien kanssa. Lapsen aloittaessa päivähoidon hänelle tarjotaan läsnäoloa ja turvallisuutta. Osallisuuden tukemiseen on nykypäivänä kiinnitetty enemmän huomiota päiväkodeissa. Tämä näyttäytyi lapsen mielipiteiden ja mielenkiinnon kohteiden huomiointina ja toimintaa suunnitellaan näiden pohjalta. Lasten havainnoinnin koettiin olevan suuressa roolissa edistämässä osallisuuden toteutumista.
Kehittämisideoina tulosten pohjalta nostimme esille kotikäyntien lisäämisen ennen päivähoidon aloitusta. Turvallisessa ympäristössä lapsi voi olla oma itsensä, jolloin omahoitaja näkee lapsen tyypillistä käyttäytymistä. Toisena kehittämisideana näimme lapsen osallisuuden vahvemman tukemisen päivähoidon aloituksessa. Päiväkodeissa voisi olla hyvä pohtia, miten lapsi pääsisi vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin enemmän.