Näytteenoton laadunhallinnan kehittäminen : Verkkokoulutus hoitajille perehdytyksen ja oppimisen tueksi
Suutarinen, Laura (2017)
Suutarinen, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720199
Tiivistelmä
Työelämälähtöisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen tarpeita laskimoverinäytteenotossa ja sen laadunhallinnassa. Näitä tarpeita ohjaa osaltaan laboratoriotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten koulutustausta, mikä pyrittiin ottamaan tutkimuksessa huomioon. Työnantajan on varmistettava riittävä työpaikkakoulutuksen saatavuus, työntekijöiden koulutustausta ja osaamistaso huomioiden. Näytteenoton koulutuksen suunnittelussa keskeistä on se, että näytteenoton tulisi olla laadullisesti yhtä luotettavaa, otettiinpa näyte kenen toimesta tahansa ja missä olosuhteissa tahansa.
Tavoitteena oli saada sähköisen kyselyn avulla tietoa siitä, millaista koulutusta laboratoriotutkimusprosessin eri alueilla tarvitaan ja miten näihin koulutustarpeisiin voitaisiin vastata verkkokoulutuksen muodossa. Kyselystä saadun tiedon avulla suunniteltiin verkkokoulutusmateriaalin sisältöä perehdytyksen ja oppimisen tueksi laboratoriotoiminnassa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Tiedonhankintamenetelmänä käytetyn kyselyn avulla terveydenhuollon ammattilaiset pääsivät myös itse osallistumaan oppimistavoitteiden ja -tarpeiden pohjalta laaditun materiaalin tuottamiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka muodostui 22 suljetusta ja 4 avoimesta kysymyskokonaisuudesta. Kysely toteutettiin toukokuussa 2017 Webropol-kyselynä. Kysely tavoitti yhteensä 75 terveydenhuollon ammattilaista, joista kyselyyn vastasi yhteensä 49 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin näin 65%. Kyselystä saadut määrälliset tulokset analysoitiin Excel -ohjelman avulla ja avoimista kysymyksistä saatujen tulosten analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Aineistosta tuotettiin kuvailevia tunnuslukuja.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia. Tulosten perusteella tarvetta olisi etenkin koulutukselle, jossa käytäisiin läpi tutkimustulokseen näytteenotossa vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että näytteenottoon liittyneet poikkeamat kirjattiin tutkimuspyyntöön vain harvoin. Ongelmatilanteissa keskuslaboratorion tai tukilaboratorion avun käyttö oli niin ikään vähäistä.
Kyselystä saatuja tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää näytteenottokoulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa. Opinnäytetyö antaa aihetta jatkotutkimuksille, joissa selvitettäisiin verkkokoulutusmateriaalin toimivuutta ja sen avulla laboratoriotyön laadunhallinnassa saavutettuja oppimistuloksia terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.
Tavoitteena oli saada sähköisen kyselyn avulla tietoa siitä, millaista koulutusta laboratoriotutkimusprosessin eri alueilla tarvitaan ja miten näihin koulutustarpeisiin voitaisiin vastata verkkokoulutuksen muodossa. Kyselystä saadun tiedon avulla suunniteltiin verkkokoulutusmateriaalin sisältöä perehdytyksen ja oppimisen tueksi laboratoriotoiminnassa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille. Tiedonhankintamenetelmänä käytetyn kyselyn avulla terveydenhuollon ammattilaiset pääsivät myös itse osallistumaan oppimistavoitteiden ja -tarpeiden pohjalta laaditun materiaalin tuottamiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä, joka muodostui 22 suljetusta ja 4 avoimesta kysymyskokonaisuudesta. Kysely toteutettiin toukokuussa 2017 Webropol-kyselynä. Kysely tavoitti yhteensä 75 terveydenhuollon ammattilaista, joista kyselyyn vastasi yhteensä 49 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin näin 65%. Kyselystä saadut määrälliset tulokset analysoitiin Excel -ohjelman avulla ja avoimista kysymyksistä saatujen tulosten analysoinnissa hyödynnettiin teemoittelua. Aineistosta tuotettiin kuvailevia tunnuslukuja.
Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia. Tulosten perusteella tarvetta olisi etenkin koulutukselle, jossa käytäisiin läpi tutkimustulokseen näytteenotossa vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että näytteenottoon liittyneet poikkeamat kirjattiin tutkimuspyyntöön vain harvoin. Ongelmatilanteissa keskuslaboratorion tai tukilaboratorion avun käyttö oli niin ikään vähäistä.
Kyselystä saatuja tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää näytteenottokoulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa. Opinnäytetyö antaa aihetta jatkotutkimuksille, joissa selvitettäisiin verkkokoulutusmateriaalin toimivuutta ja sen avulla laboratoriotyön laadunhallinnassa saavutettuja oppimistuloksia terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta.