Täydellisen verkkoartikkelin anatomia : Idealista.fi:n verkkoartikkeleiden liiketoiminnallisen tuloksen, löydettävyyden ja leviävyyden optimoiminen
Nurmo, Reetta (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419781
Tiivistelmä
Opinnäyte yhdistää journalismia, verkkoanalytiikkaa ja liiketoimintaa. Opinnäytteen tavoite oli selvittää, kuinka voidaan tuottaa liiketaloudellisesti tuloksellista journalistista lifestyle-sisältöä kehittämällä sisällöntuotannon prosessia ja menetelmiä. Erityisen kiinnostuksen kohteena olivat leviävyys ja löydettävyys, koska sosiaalinen media ja hakukoneet ovat erittäin merkityksellisiä verkkosisältöjen menestyksen kannalta. Menetelmänä käytettiin toimintatutkimusta ja sen työkaluna uudella tavalla sovellettua A/B-testausta. Opinnäytetyö tehtiin Aller Media Oy:lle hankkeistettuna opinnäytteenä.
Tutkimuksen kohteena oli Aller Media Oy:n journalistista sisältöä tarjoava lifestyle-sivusto Idealista. Toimintatutkimus toteutettiin kuudessa syklissä, jossa jokaisessa tutkittiin yhtä aihetta. Kussakin syklissä otettiin testattavaksi jokin yleinen uskomus siitä, millä tavalla muotoiltu sisältö toimii verkkojournalismissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ”sinä-muoto toimii verkossa” ja ”runsaasti kuvitettu artikkeli kiinnostaa netissä”. Jokaisesta artikkelista tuotettiin A/B-testauksen mukaisesti kaksi versiota, alkuperäinen ja variaatio. Versioiden tuloksia arvioimalla pääteltiin, kumpi sisällön muotoilu tai tuottaminen luo parempaa liiketoimintaa Idealistassa.
Liiketoimintaa arvioitiin muun muassa skrollikarttaa ja artikkelin sisällä tehtyjä klikkejä analysoimalla. Työkaluina käytettiin Aller Medialla verkkokehityksessä käytettyjä ohjelmistoja, joista tärkeimpinä mainittakoon Optimizely, Crazy Egg, Google Analytics, Google Search Console sekä Facebookin analytiikkatyökalu. Aineisto on pääosin kvantitatiivista, mutta tuloksia ja prosessia on arvioitu halki tutkimuksen myös kvalitatiivisesta näkökulmasta.
Tutkimustulokset haastavat useita vallitsevia verkkojournalismin ideaaleja esimerkiksi sisällön paloittelusta tai puhuttelusta. Keskeinen havainto oli muun muassa se, että selain- ja mobiilikäyttäjät tulee huomioida erillisinä ryhminä. Tulokset saattoivat olla jopa päinvastaiset näitä kahta erilaista käyttäjäryhmää tarkasteltaessa. Verkkojournalismin työprosessia arvioitaessa päädyttiin lopputulokseen, että verkkoanalytiikka on jokaiselle journalistille mahdollisuus tuottaa entistä kiinnostavampaa sisältöä ja kehittää omaa työtään. Data rikastuttaa journalistin työtä, mutta se ei saa määrätä sitä, eikä se vähennä ammattitaidon ja sen tuoman journalistisen vaiston merkitystä.
Työ kyseenalaistaa alan vallitsevia uskomuksia hyvän verkkojournalismin muotoilusta sekä luonteesta ja antaa eväitä toimitusten mittaamis- ja analytiikkaprosessien kehittämiseen. Opinnäytteen innoittajana on toiminut aito halu etsiä keinoja laadukkaan journalismin säilymiseen.
Tätä tutkimusta on rahoittanut Viestinnän alan tutkimussäätiö.
Tutkimuksen kohteena oli Aller Media Oy:n journalistista sisältöä tarjoava lifestyle-sivusto Idealista. Toimintatutkimus toteutettiin kuudessa syklissä, jossa jokaisessa tutkittiin yhtä aihetta. Kussakin syklissä otettiin testattavaksi jokin yleinen uskomus siitä, millä tavalla muotoiltu sisältö toimii verkkojournalismissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ”sinä-muoto toimii verkossa” ja ”runsaasti kuvitettu artikkeli kiinnostaa netissä”. Jokaisesta artikkelista tuotettiin A/B-testauksen mukaisesti kaksi versiota, alkuperäinen ja variaatio. Versioiden tuloksia arvioimalla pääteltiin, kumpi sisällön muotoilu tai tuottaminen luo parempaa liiketoimintaa Idealistassa.
Liiketoimintaa arvioitiin muun muassa skrollikarttaa ja artikkelin sisällä tehtyjä klikkejä analysoimalla. Työkaluina käytettiin Aller Medialla verkkokehityksessä käytettyjä ohjelmistoja, joista tärkeimpinä mainittakoon Optimizely, Crazy Egg, Google Analytics, Google Search Console sekä Facebookin analytiikkatyökalu. Aineisto on pääosin kvantitatiivista, mutta tuloksia ja prosessia on arvioitu halki tutkimuksen myös kvalitatiivisesta näkökulmasta.
Tutkimustulokset haastavat useita vallitsevia verkkojournalismin ideaaleja esimerkiksi sisällön paloittelusta tai puhuttelusta. Keskeinen havainto oli muun muassa se, että selain- ja mobiilikäyttäjät tulee huomioida erillisinä ryhminä. Tulokset saattoivat olla jopa päinvastaiset näitä kahta erilaista käyttäjäryhmää tarkasteltaessa. Verkkojournalismin työprosessia arvioitaessa päädyttiin lopputulokseen, että verkkoanalytiikka on jokaiselle journalistille mahdollisuus tuottaa entistä kiinnostavampaa sisältöä ja kehittää omaa työtään. Data rikastuttaa journalistin työtä, mutta se ei saa määrätä sitä, eikä se vähennä ammattitaidon ja sen tuoman journalistisen vaiston merkitystä.
Työ kyseenalaistaa alan vallitsevia uskomuksia hyvän verkkojournalismin muotoilusta sekä luonteesta ja antaa eväitä toimitusten mittaamis- ja analytiikkaprosessien kehittämiseen. Opinnäytteen innoittajana on toiminut aito halu etsiä keinoja laadukkaan journalismin säilymiseen.
Tätä tutkimusta on rahoittanut Viestinnän alan tutkimussäätiö.