Valmentava johtaminen ja palautteenanto urheilujoukkueessa
Puskala, Katju (2017)
Puskala, Katju
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419520
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tutkimustyyppinen opinnäytetyö laadullisin menetelmin. Opinnäytetyön aiheeseen päädyttiin kokemusten, mielenkiinnon ja vastaavanlaisten tutkimusten puutteen vuoksi. Palautteenanto kuuluu avainelementteihin hyviin tuloksiin pyrittäessä niin urheilumaailmassa kuin työelämässäkin, ja koska se on enenevissä määrin keskiössä myös työelämässä, tutkimus on erittäin ajankohtainen.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mitkä palautteenantotavat toimivat parhaiten urheilujoukkueen valmentamisessa ja miten huippusuoritukseen tähtäävä valmentavan johtamisen valmennusote näkyy joukkuepalloilulajissa.
Tarkoituksena on antaa tietoa suomalaisen joukkueurheiluvalmennuksen kehittämiseksi ja urheilumaailman esimerkin kautta tarjota työelämän toimijoille kehittävää tietoa kommunikoinnin, yhteishengen ja ilmapiirin kasvattamisesta sekä suoritusten parantamisesta.
Opinnäytetyön kohderyhmäksi on rajattu erityisesti valmentajat, mutta myös pelaajat, johtajat ja kouluttajat, koska palautteen antaminen on todennäköisesti mukana näiden kaikkien päivittäisessä toiminnassa.
Opinnäytetyn teoriapohjan punaisena lankana kulkee valmentava johtaminen. Teoriapohjassa käsitellään myös suorituksen johtamista, positiivista pedagogiikkaa, kahden valmentajalegendan mietteitä ja opetuksia, HR-kirjallisuutta palkkioista, viestinnän keinoja sekä palautteenantoa.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin laadullisin menetelmin. Laadullisina aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastattelu- ja kyselytutkimusta sekä osallistuvaa havainnointia. Näiden tuloksia vertailtiin keskenään ja niistä muodostettiin johtopäätöksiä valmentavan johtamisen sekä palautteenannon teorioihin nojaten.
Opinnäytetyötä muodostettiin vuoden 2017 kesän ja syksyn aikana. Kesällä muodostettiin teoreettisen viitekehyksen runko, ja merkittävimmät osat empiriaan saatiin syksyn ja loppuvuoden aikana.
Tulokset ja johtopäätökset kertovat, että parhaiten palaute toimii silloin, kun se on yksityiskohtaista ja kuvailevaa, toteuttamiskelpoista, suorituksen parantamiseen suunnattua, herättää yksilön tietoisuutta ja sisältää konkreettisia vaihtoehtoja paremman lopputuloksen saamiseksi. Edellytykset palautteen omaksumiselle ja hyödyllisyydelle ovat valmennettavan oma läsnäolo, joukkueen toimijoiden keskinäinen kunnioitus ja hyvä kommunikointikyky.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää mitkä palautteenantotavat toimivat parhaiten urheilujoukkueen valmentamisessa ja miten huippusuoritukseen tähtäävä valmentavan johtamisen valmennusote näkyy joukkuepalloilulajissa.
Tarkoituksena on antaa tietoa suomalaisen joukkueurheiluvalmennuksen kehittämiseksi ja urheilumaailman esimerkin kautta tarjota työelämän toimijoille kehittävää tietoa kommunikoinnin, yhteishengen ja ilmapiirin kasvattamisesta sekä suoritusten parantamisesta.
Opinnäytetyön kohderyhmäksi on rajattu erityisesti valmentajat, mutta myös pelaajat, johtajat ja kouluttajat, koska palautteen antaminen on todennäköisesti mukana näiden kaikkien päivittäisessä toiminnassa.
Opinnäytetyn teoriapohjan punaisena lankana kulkee valmentava johtaminen. Teoriapohjassa käsitellään myös suorituksen johtamista, positiivista pedagogiikkaa, kahden valmentajalegendan mietteitä ja opetuksia, HR-kirjallisuutta palkkioista, viestinnän keinoja sekä palautteenantoa.
Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin laadullisin menetelmin. Laadullisina aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastattelu- ja kyselytutkimusta sekä osallistuvaa havainnointia. Näiden tuloksia vertailtiin keskenään ja niistä muodostettiin johtopäätöksiä valmentavan johtamisen sekä palautteenannon teorioihin nojaten.
Opinnäytetyötä muodostettiin vuoden 2017 kesän ja syksyn aikana. Kesällä muodostettiin teoreettisen viitekehyksen runko, ja merkittävimmät osat empiriaan saatiin syksyn ja loppuvuoden aikana.
Tulokset ja johtopäätökset kertovat, että parhaiten palaute toimii silloin, kun se on yksityiskohtaista ja kuvailevaa, toteuttamiskelpoista, suorituksen parantamiseen suunnattua, herättää yksilön tietoisuutta ja sisältää konkreettisia vaihtoehtoja paremman lopputuloksen saamiseksi. Edellytykset palautteen omaksumiselle ja hyödyllisyydelle ovat valmennettavan oma läsnäolo, joukkueen toimijoiden keskinäinen kunnioitus ja hyvä kommunikointikyky.