Lasten palovammojen hoitokäytännöt ja hoidon erityispiirteet sairaalassa – kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Heinonen, Noomi (2017)
Heinonen, Noomi
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120219369
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120219369
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muotoon jo olemassa oleva tutkittu tieto lasten palovammojen hoitokäytännöistä ja lasten palovammojen hoidon erityispiirteistä sairaalassa. Aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen. Opinnäytetyön tavoitteena on, että sitä voitaisiin hyödyntää käytännön hoitotyössä.
Aineisto kerättiin Saimian Finna -hakupalvelua käyttäen. Aineiston sisäänottokriteereinä oli, että aineisto sisältää palovammoihin ja/tai lasten hoitotyöhön liittyvää hoito- tai lääketieteellistä tutkimustietoa, on suomenkielinen ja julkaistu vuosien 1996-2017 välillä. Poissulkukriteerejä olivat liian vanha tai epäluotettava aineisto ja aineisto, joka ei vastannut tutkimuskysymyksiini tai ei ollut saatavilla. Aineistoksi valikoitui yhdeksän artikkelia.
Opinnäytetyössä tarkasteltujen tutkimusten mukaan keskeisimpiin lasten palovammojen hoitokäytäntöihin kuuluviksi voidaan luokitella lapsen ensihoito sairaalassa, kivunhoito, nestehoito, ravitsemus, palovamman paikallishoito, palovamman kirurginen hoitotyö ja kuntoutus. Lasten palovammojen sairaalahoidon erityispiirteisiin kuuluu muun muassa vanhempien huomioiminen osana lapsen hoitotyötä, palovamman psyykkiset vaikutukset ja lasten sairaalaan liittyvät pelot. Aineistosta kävi esille, että lasten palovammojen sairaalahoito on vaativaa ja edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä tietopohjaa palovamman fysiologisista vaikutuksista. Lasten sairaalahoidossa pitää huomioida lapsen iän ja kehitysvaiheen vaikutus hoitotyöhön, esimerkiksi lapsen pelkoihin ja kivun moniulotteisuuteen.
Aiheesta voisi tehdä paljon jatkotutkimusta, sillä lasten palovammojen hoidosta löytyi rajallinen määrä tutkimustietoa. Jatkotutkimus voisi koskea esimerkiksi lasten palovammojen ehkäisyä ja vanhemmille annettavaa ohjausta ja neuvontaa. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten palovamman psyykkisiä seurauksia hoidetaan, ja miten palovamman aiheuttama psyykkisten häiriöiden riski huomioidaan päivittäisessä palovammalapsen hoitotyössä. Lasten palovammat ovat edelleen yleisiä, joten sen takia niiden hoitotyötä olisi hyvä kehittää edelleen laadukkaammaksi. Huomiota voisi kiinnittää erityisesti moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen palovammalapsen hoitotyössä.
Aineisto kerättiin Saimian Finna -hakupalvelua käyttäen. Aineiston sisäänottokriteereinä oli, että aineisto sisältää palovammoihin ja/tai lasten hoitotyöhön liittyvää hoito- tai lääketieteellistä tutkimustietoa, on suomenkielinen ja julkaistu vuosien 1996-2017 välillä. Poissulkukriteerejä olivat liian vanha tai epäluotettava aineisto ja aineisto, joka ei vastannut tutkimuskysymyksiini tai ei ollut saatavilla. Aineistoksi valikoitui yhdeksän artikkelia.
Opinnäytetyössä tarkasteltujen tutkimusten mukaan keskeisimpiin lasten palovammojen hoitokäytäntöihin kuuluviksi voidaan luokitella lapsen ensihoito sairaalassa, kivunhoito, nestehoito, ravitsemus, palovamman paikallishoito, palovamman kirurginen hoitotyö ja kuntoutus. Lasten palovammojen sairaalahoidon erityispiirteisiin kuuluu muun muassa vanhempien huomioiminen osana lapsen hoitotyötä, palovamman psyykkiset vaikutukset ja lasten sairaalaan liittyvät pelot. Aineistosta kävi esille, että lasten palovammojen sairaalahoito on vaativaa ja edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä tietopohjaa palovamman fysiologisista vaikutuksista. Lasten sairaalahoidossa pitää huomioida lapsen iän ja kehitysvaiheen vaikutus hoitotyöhön, esimerkiksi lapsen pelkoihin ja kivun moniulotteisuuteen.
Aiheesta voisi tehdä paljon jatkotutkimusta, sillä lasten palovammojen hoidosta löytyi rajallinen määrä tutkimustietoa. Jatkotutkimus voisi koskea esimerkiksi lasten palovammojen ehkäisyä ja vanhemmille annettavaa ohjausta ja neuvontaa. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten palovamman psyykkisiä seurauksia hoidetaan, ja miten palovamman aiheuttama psyykkisten häiriöiden riski huomioidaan päivittäisessä palovammalapsen hoitotyössä. Lasten palovammat ovat edelleen yleisiä, joten sen takia niiden hoitotyötä olisi hyvä kehittää edelleen laadukkaammaksi. Huomiota voisi kiinnittää erityisesti moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen palovammalapsen hoitotyössä.