"Siitä kokemus on hyvin vähäistä" : Asiantuntijoiden kokemuksia adhd-oireisten lasten perheiden ohjaamisesta Kainuussa
Korhonen, Johanna (2017)
Korhonen, Johanna
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119325
Tiivistelmä
Suomessa perheiden ajatellaan olevan yhteiskunnan tärkeimpiä tukipilareita. Perhepolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on ollut lasten kehityksen ja kasvun tukeminen. Edistystä on saavutettu, mutta epäkohtia liittyy perheiden erilaisiin elämäntilanteisiin vaikuttaen perheiden hyvinvointiin. Lapsen pitkäaikaissairaus voi olla uhka perheen koetulle hyvinvoinnille. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan pitkäaikaissairautena aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä eli adhd:tä. Adhd on neuropsykiatrinen sairaus, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. Adhd:n yleisyys lapsilla on 5 - 7 % tarkoittaen, että joka luokassa on ainakin yksi lapsi, jolla on adhd-oireita. Opinnäytetyön toimeksiantajana on ADHD-liitto.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata Kainuun alueella neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kouluterveydenhuollossa työskentelevien asiantuntijoiden tarvetta adhd-tietoudelle ohjatessaan adhd-oireisten lasten perheitä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta, jonka avulla ADHD-liitto voi kehittää omaa toimintaansa. Opinnäytetyön aineisto on kerätty viidellä teemahaastattelulla. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, johon suunnittelin teoriatietoon pohjaten ennalta haastatteluteemat ja ohjaavia kysymyksiä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että koulutuksen tuoma tietoisuus adhd:stä koetaan riittämättömäksi. Adhd-oireinen lapsi ja hänen perheensä tulee kohdata yksilöllisesti. Ohjaamisen valmiuksina haastatteluista ilmeni ohjaamisen tarpeen ja myönteisten tekijöiden tunnistaminen ohjatessa adhd-oireista lasta ja hänen perhettä sekä ohjaamisen onnistumiseen vaikuttavien haasteiden tunnistaminen. Työntekijöillä on merkittävä rooli adhd-oireisen lapsen ja hänen perheensä tuen aloittamisen ja toteutuksen prosessissa, työntekijöillä on käytössään monipuoliset tukikeinot adhd-oireiselle lapselle, mutta tukikeinojen toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät sekä adhd-oireisen lapsen hoitopolku koetaan yksilölliseksi, jossa moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu. Työntekijät kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta ja tukea adhd-oireisen lapsen ja hänen vanhempiensa ohjaamiseen sekä ulkopuolisen tahon järjestämään tukea perheille työntekijän työn tueksi. Työntekijöillä ei ollut aiempaa kokemusta kokemusosaajatoiminnasta. Jokainen työntekijä koki kokemusosaajatoiminnan merkitykselliseksi ja hyödylliseksi työvälineeksi omaa työtään tukemaan. Kaikki työntekijät toivoivat saavansa kokemusosaajalta työvälineitä arjen tilanteisiin, jotka helpottavat toimintaa adhd-oireisen lapsen kanssa sekä antavat heille työkaluja, joilla he voisivat helpottaa adhd-oireita.
ADHD-liitto voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kehittäessään toimintaansa niin Kainuussa kuin koko Suomessa. Tutkimustuloksista saatua tietoa voi hyödyntää muun muassa suunniteltaessa erilaisille asiantuntijoille toteutettavia koulutuksia. ADHD-liitolla on jo käytössään toimiva Arki toimimaan – opas, jonka olemassa oloa tulisi aiempaa laajemmin markkinoida. Nettisivujen adhdtietoutta voisi laajentaa asiantuntijoiden osuudessa vanhempien kohtaamiseen ja perheiden tukemiseen liittyvällä ohjeistuksella. Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia opetuksessa ja oppimisessa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kehittäessään lapsille, nuorille ja perheille tarjottavia palveluita.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kuvata Kainuun alueella neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja kouluterveydenhuollossa työskentelevien asiantuntijoiden tarvetta adhd-tietoudelle ohjatessaan adhd-oireisten lasten perheitä. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa aiheesta, jonka avulla ADHD-liitto voi kehittää omaa toimintaansa. Opinnäytetyön aineisto on kerätty viidellä teemahaastattelulla. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, johon suunnittelin teoriatietoon pohjaten ennalta haastatteluteemat ja ohjaavia kysymyksiä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista selviää, että koulutuksen tuoma tietoisuus adhd:stä koetaan riittämättömäksi. Adhd-oireinen lapsi ja hänen perheensä tulee kohdata yksilöllisesti. Ohjaamisen valmiuksina haastatteluista ilmeni ohjaamisen tarpeen ja myönteisten tekijöiden tunnistaminen ohjatessa adhd-oireista lasta ja hänen perhettä sekä ohjaamisen onnistumiseen vaikuttavien haasteiden tunnistaminen. Työntekijöillä on merkittävä rooli adhd-oireisen lapsen ja hänen perheensä tuen aloittamisen ja toteutuksen prosessissa, työntekijöillä on käytössään monipuoliset tukikeinot adhd-oireiselle lapselle, mutta tukikeinojen toteutumiseen vaikuttavat monet tekijät sekä adhd-oireisen lapsen hoitopolku koetaan yksilölliseksi, jossa moniammatillisen yhteistyön merkitys korostuu. Työntekijät kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta ja tukea adhd-oireisen lapsen ja hänen vanhempiensa ohjaamiseen sekä ulkopuolisen tahon järjestämään tukea perheille työntekijän työn tueksi. Työntekijöillä ei ollut aiempaa kokemusta kokemusosaajatoiminnasta. Jokainen työntekijä koki kokemusosaajatoiminnan merkitykselliseksi ja hyödylliseksi työvälineeksi omaa työtään tukemaan. Kaikki työntekijät toivoivat saavansa kokemusosaajalta työvälineitä arjen tilanteisiin, jotka helpottavat toimintaa adhd-oireisen lapsen kanssa sekä antavat heille työkaluja, joilla he voisivat helpottaa adhd-oireita.
ADHD-liitto voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kehittäessään toimintaansa niin Kainuussa kuin koko Suomessa. Tutkimustuloksista saatua tietoa voi hyödyntää muun muassa suunniteltaessa erilaisille asiantuntijoille toteutettavia koulutuksia. ADHD-liitolla on jo käytössään toimiva Arki toimimaan – opas, jonka olemassa oloa tulisi aiempaa laajemmin markkinoida. Nettisivujen adhdtietoutta voisi laajentaa asiantuntijoiden osuudessa vanhempien kohtaamiseen ja perheiden tukemiseen liittyvällä ohjeistuksella. Kajaanin ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia opetuksessa ja oppimisessa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kehittäessään lapsille, nuorille ja perheille tarjottavia palveluita.