FMS-testit ja liikkuvuusharjoitteluohjelma Herttoniemen pelastusaseman pelastajille
Närvänen, Tommi; Janhonen, Timo; Virtanen, Joona (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Närvänen, Tommi
Janhonen, Timo
Virtanen, Joona
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119185
Tiivistelmä
Pelastajan työhön kuuluu monenlaiset fyysisesti sekä henkisesti kuormittavat työtehtävät. Työskentely raskailla työvälineillä ääriolosuhteissa, esimerkiksi savusukeltaminen, kuormittaa tuki- ja liikuntaelimiä ja vaatii pelastajalta hyvää fyysistä toimintakykyä. Pelastajien hyvästä fyysisestä toimintakyvystä huolimatta, tuki- ja liikuntaelimistön vammat aiheuttavat vuosittain suurimman osan pelastajien sairauspoissaoloista.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen, Herttoniemen yksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomen Olympiakomitean Urheilija 2013- kyselyn pohjalta tehdyn vammakyselyn ja FMS- (Functional Movement Screen) testin avulla pelastajien yleisimpiä vammoja ja liikkuvuudessa ilmeneviä ongelmia. FMS on testi, jolla havainnoidaan henkilön motorista kontrollia perusliikemalleissa, jotka eivät vaadi erityistaitoja. Se sisältää seitsemän liikettä, jotka pisteytetään asteikolla 0-3. Mitä korkeammat pisteet testistä saadaan, sitä vähemmän häiriöitä perusliikemalleissa esiintyy. Kyselystä ja testistä saatujen tulosten perusteella tehtiin liikkuvuusharjoitusohjelma. Sen avulla pelastajat voivat parantaa liikkuvuutta sekä ennaltaehkäistä työssä tapahtuvia tuki- ja liikuntaelinvammoja. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoisuutta liikkuvuusharjoittelun, palauttavan harjoittelun ja venyttelyn hyödyistä, sekä ennaltaehkäistä työ- ja liikuntaperäisiä vammoja.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat fyysinen toimintakyky, liikkuvuusharjoittelu, pelastajan työ, FMS ja vammakysely. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusotetta. Tutkimukseen osallistui 15 pelastajaa, kahdesta eri vuorosta ja FMS- testit järjestettiin helmikuun 2017 aikana Herttoniemen pelastuslaitoksella. FMS- testiin osallistuneiden pelastajien pisteiden keskiarvo oli 13,87 pistettä. Testistä saatujen tulosten pohjalta tehtiin liikkuvuusharjoitusohjelma, joka esiteltiin ja ohjattiin testiin osallistuneille pelastajille maaliskuun 2017 alussa. Pelastuslaitoksen vuorojen 1 ja 3 ottivat ohjelman osaksi työajalla tapahtuvaa liikuntaa.
FMS-testien tulosten keskiarvon perusteella, pelastajien olisi syytä lisätä liikkuvuusharjoittelua, työn ja harjoittelun rinnalle. Tutkimuksen (Kiesel, Plisky ja Butler, 2009) mukaan FMS-testistä alle 14 pistettä saaneilla henkilöillä on kohonnut riski loukkaantua. Liikkuvuusharjoitteluohjelman vaikuttavuutta ei mitattu opinnäytetyössä. Opinnäytetyön jatkotutkimusehdotuksena on liikkuvuusharjoitteluohjelman vaikuttavuuden mittaaminen.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen, Herttoniemen yksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Suomen Olympiakomitean Urheilija 2013- kyselyn pohjalta tehdyn vammakyselyn ja FMS- (Functional Movement Screen) testin avulla pelastajien yleisimpiä vammoja ja liikkuvuudessa ilmeneviä ongelmia. FMS on testi, jolla havainnoidaan henkilön motorista kontrollia perusliikemalleissa, jotka eivät vaadi erityistaitoja. Se sisältää seitsemän liikettä, jotka pisteytetään asteikolla 0-3. Mitä korkeammat pisteet testistä saadaan, sitä vähemmän häiriöitä perusliikemalleissa esiintyy. Kyselystä ja testistä saatujen tulosten perusteella tehtiin liikkuvuusharjoitusohjelma. Sen avulla pelastajat voivat parantaa liikkuvuutta sekä ennaltaehkäistä työssä tapahtuvia tuki- ja liikuntaelinvammoja. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä tietoisuutta liikkuvuusharjoittelun, palauttavan harjoittelun ja venyttelyn hyödyistä, sekä ennaltaehkäistä työ- ja liikuntaperäisiä vammoja.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen keskeisiä käsitteitä ovat fyysinen toimintakyky, liikkuvuusharjoittelu, pelastajan työ, FMS ja vammakysely. Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusotetta. Tutkimukseen osallistui 15 pelastajaa, kahdesta eri vuorosta ja FMS- testit järjestettiin helmikuun 2017 aikana Herttoniemen pelastuslaitoksella. FMS- testiin osallistuneiden pelastajien pisteiden keskiarvo oli 13,87 pistettä. Testistä saatujen tulosten pohjalta tehtiin liikkuvuusharjoitusohjelma, joka esiteltiin ja ohjattiin testiin osallistuneille pelastajille maaliskuun 2017 alussa. Pelastuslaitoksen vuorojen 1 ja 3 ottivat ohjelman osaksi työajalla tapahtuvaa liikuntaa.
FMS-testien tulosten keskiarvon perusteella, pelastajien olisi syytä lisätä liikkuvuusharjoittelua, työn ja harjoittelun rinnalle. Tutkimuksen (Kiesel, Plisky ja Butler, 2009) mukaan FMS-testistä alle 14 pistettä saaneilla henkilöillä on kohonnut riski loukkaantua. Liikkuvuusharjoitteluohjelman vaikuttavuutta ei mitattu opinnäytetyössä. Opinnäytetyön jatkotutkimusehdotuksena on liikkuvuusharjoitteluohjelman vaikuttavuuden mittaaminen.