Tuomioistuinlain (L 673/2016) vaikutukset hovioikeuksiin : Case Vaasan hovioikeus
Agbejule, Marielle (2017)
Agbejule, Marielle
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019155
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tuomioistuinlaki ja sen vaikutukset hovioikeuksiin. 1.1.2017 voimaan astunut tuomioistuinlaki kumosi eri tuomioistuimia koskevat lait ja asetukset lukuun ottamatta ylimpiä tuomioistuimia koskevia lakeja sekä tuomioistuinten tuomiopiirejä ja toimipaikkoja koskevia asetuksia. Työni tavoitteena oli selvittää miksi uusi laki oli tarpeellinen, mitä uudistettiin hovioikeuksissa sekä miten tuomioistuinlaki vaikuttaa Vaasan hovioikeuden toimintaan käytännössä.
Tutkimus oli lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkimus. Lähteinä käytän vanhaa sekä nykyistä lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita, hallituksen esityksiä sekä oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja. Tutkimusaineistona toimivat myös Vaasan hovioikeuden lainkäyttöhenkilökunnan haastattelut.
Tuomioistuinlain säätäminen oli suuri rakenteellinen uudistus, joka yhtenäisti tuomioistuimia koskevaa sääntelyä. Tuomioistuinlaki on selkiyttänyt tuomioistuinten asemaa ja antanut niille enemmän itsenäistä päätäntävaltaa. Tuomioistuinten riippumattomuus on vahvistunut ja myös ulospäin tuomioistuinten ja tuomareiden toiminta on nyt läpinäkyvämpää. Lisäksi tuomareiden koulutuksesta on tehty suunnitelmallisempaa lainkäytön laadun takaamiseksi muun muassa sijoittamalla asessorin koulutusvirkoja hovioikeuksiin.
Vaasan hovioikeudessa työjärjestys täytyi uudistaa. Pakolliset säännökset, jotka määrättiin tuomioistuinlaissa, on lisätty työjärjestykseen ja mukaan on otettu tarpeellisia säännöksiä kumotusta hovioikeusasetuksesta. Suurimpina muutoksina pidetään asessorin viran sijoittamista Vaasan hovioikeuteen sekä luopuminen esittelijöiden käyttämisestä ratkaisukokoonpanon jäsenenä. Vielä on epävarmaa, kuinka koulutusvirkojen perustaminen pystyy kattamaan tuomioistuinten tarpeet sekä edistämään uutta, ammattitaitoista tuomaripolvea.
Tutkimus oli lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkimus. Lähteinä käytän vanhaa sekä nykyistä lainsäädäntöä, oikeuskirjallisuutta ja artikkeleita, hallituksen esityksiä sekä oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja. Tutkimusaineistona toimivat myös Vaasan hovioikeuden lainkäyttöhenkilökunnan haastattelut.
Tuomioistuinlain säätäminen oli suuri rakenteellinen uudistus, joka yhtenäisti tuomioistuimia koskevaa sääntelyä. Tuomioistuinlaki on selkiyttänyt tuomioistuinten asemaa ja antanut niille enemmän itsenäistä päätäntävaltaa. Tuomioistuinten riippumattomuus on vahvistunut ja myös ulospäin tuomioistuinten ja tuomareiden toiminta on nyt läpinäkyvämpää. Lisäksi tuomareiden koulutuksesta on tehty suunnitelmallisempaa lainkäytön laadun takaamiseksi muun muassa sijoittamalla asessorin koulutusvirkoja hovioikeuksiin.
Vaasan hovioikeudessa työjärjestys täytyi uudistaa. Pakolliset säännökset, jotka määrättiin tuomioistuinlaissa, on lisätty työjärjestykseen ja mukaan on otettu tarpeellisia säännöksiä kumotusta hovioikeusasetuksesta. Suurimpina muutoksina pidetään asessorin viran sijoittamista Vaasan hovioikeuteen sekä luopuminen esittelijöiden käyttämisestä ratkaisukokoonpanon jäsenenä. Vielä on epävarmaa, kuinka koulutusvirkojen perustaminen pystyy kattamaan tuomioistuinten tarpeet sekä edistämään uutta, ammattitaitoista tuomaripolvea.