Faskia neurosensitiivisenä elimenä
Laurikka, Jaana (2017)
Laurikka, Jaana
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019047
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017113019047
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kuvasin faskian hermoanatomiaa sekä kartoitin faskian neurosensitiivisyyden yhteyksiä faskiaalisten manipulaatioiden vaikutusmekanismeihin. Tutkimusmetodi oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Faskia on kolmiulotteinen, yhtenäinen ja koko kehon kattava sidekudosrakenne, joka muodostaa kehomme jännitteellisen ja toiminnallisen järjestelmän. Se sitoo kehon rakenteet toisiinsa kokonaisuudeksi, aistii ja välittää valtavan määrän tietoa mm. kehon asennoista ja liikkeistä. Faskia toimii myös neurosensitiivisenä elimenä ja sillä on merkittävä rooli osana kehomme optimaalisen, toiminnallisen tasapainon säätelyä.
Viime vuosikymmenten aikana kiinnostus faskiaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Faskian merkitystä ihmisen hyvinvoinnille on alettu ymmärtämään syvemmin vasta 2000-luvulla, mutta tietämys faskian hermotuksesta ja faskiaan kohdistuvien manipulaatioiden vaikutusmekanismeista on edelleen osin puutteellista sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Käytettyjen terapiamenetelmien perusteet ja vaikutukset eivät aina välttämättä ole kaikilta osin selvillä terapian kummallekaan osapuolelle tai niihin saattaa liittyä oletuksia, tutkitun tiedon sijasta. Fysioterapeutit kuitenkin kohtaavat paljon asiakkaita, joiden toiminnallisten ongelmien taustalla vaikuttavat muutokset faskiaalisessa kudoksessa. Fysioterapian tulisi aina pohjautua todennettuun, tieteelliseen tutkimustietoon. Tämä asettaa nykypäivän fysioterapeutille haasteen hallita riittävät tiedot ja taidot faskiasta anatomisena rakenteena. Lisäksi tarvitaan myös osaamista, kuinka faskiaan voidaan vaikuttaa terapeuttisesti.
Elävään kudokseen kohdistuvien tutkimusmenetelmien kehittyminen on tuonut uutta tutkimustietoa faskiasta. Etenkin sen neurosensitiivisyyden on voitu tutkimuksilla todentaa olevan merkittävä vaikutusmekanismi terapeuttisten tulosten taustalla. Tutkimusten avulla on myös voitu todentaa faskian moninaista roolia mm. hermoston reaktioissa, kivun etiologiassa, voiman välityksessä, liikkuvuudessa ja liikkeen hallinnassa. Samalla, kun tutkimukset ovat tuoneet lisätietoa ihmiskehon toiminnasta, ne ovat myös antaneet aihetta kyseenalaistaa ja haastaa vallitsevia käsityksiämme anatomiasta, fysiologiasta sekä biomekaniikasta. Haasteena faskiaan kohdistuvan tutkimuksen osalta on, että toiminnallista määrittelyä ja vaikutusmekanismien kuvantamista niin teoriassa, kuin fysiologisestikin tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Vaikutusmekanismien taustateorioiden ja ennen kaikkea myös niiden tutkimuksellisten puutteiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään realistisemmin faskioihin liittyvää ilmiötä ja terapeuttista soveltamista osana luotettavaa ja tuloksellista fysioterapiaa.
Faskia on kolmiulotteinen, yhtenäinen ja koko kehon kattava sidekudosrakenne, joka muodostaa kehomme jännitteellisen ja toiminnallisen järjestelmän. Se sitoo kehon rakenteet toisiinsa kokonaisuudeksi, aistii ja välittää valtavan määrän tietoa mm. kehon asennoista ja liikkeistä. Faskia toimii myös neurosensitiivisenä elimenä ja sillä on merkittävä rooli osana kehomme optimaalisen, toiminnallisen tasapainon säätelyä.
Viime vuosikymmenten aikana kiinnostus faskiaa kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Faskian merkitystä ihmisen hyvinvoinnille on alettu ymmärtämään syvemmin vasta 2000-luvulla, mutta tietämys faskian hermotuksesta ja faskiaan kohdistuvien manipulaatioiden vaikutusmekanismeista on edelleen osin puutteellista sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Käytettyjen terapiamenetelmien perusteet ja vaikutukset eivät aina välttämättä ole kaikilta osin selvillä terapian kummallekaan osapuolelle tai niihin saattaa liittyä oletuksia, tutkitun tiedon sijasta. Fysioterapeutit kuitenkin kohtaavat paljon asiakkaita, joiden toiminnallisten ongelmien taustalla vaikuttavat muutokset faskiaalisessa kudoksessa. Fysioterapian tulisi aina pohjautua todennettuun, tieteelliseen tutkimustietoon. Tämä asettaa nykypäivän fysioterapeutille haasteen hallita riittävät tiedot ja taidot faskiasta anatomisena rakenteena. Lisäksi tarvitaan myös osaamista, kuinka faskiaan voidaan vaikuttaa terapeuttisesti.
Elävään kudokseen kohdistuvien tutkimusmenetelmien kehittyminen on tuonut uutta tutkimustietoa faskiasta. Etenkin sen neurosensitiivisyyden on voitu tutkimuksilla todentaa olevan merkittävä vaikutusmekanismi terapeuttisten tulosten taustalla. Tutkimusten avulla on myös voitu todentaa faskian moninaista roolia mm. hermoston reaktioissa, kivun etiologiassa, voiman välityksessä, liikkuvuudessa ja liikkeen hallinnassa. Samalla, kun tutkimukset ovat tuoneet lisätietoa ihmiskehon toiminnasta, ne ovat myös antaneet aihetta kyseenalaistaa ja haastaa vallitsevia käsityksiämme anatomiasta, fysiologiasta sekä biomekaniikasta. Haasteena faskiaan kohdistuvan tutkimuksen osalta on, että toiminnallista määrittelyä ja vaikutusmekanismien kuvantamista niin teoriassa, kuin fysiologisestikin tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Vaikutusmekanismien taustateorioiden ja ennen kaikkea myös niiden tutkimuksellisten puutteiden tiedostaminen auttaa ymmärtämään realistisemmin faskioihin liittyvää ilmiötä ja terapeuttista soveltamista osana luotettavaa ja tuloksellista fysioterapiaa.