"Ei tässä tilanteessa oltais, jos ei tohon hoitoon ois lähteny" : Korvaushoidossa olevan vanhemmuus
Järvinen, Mari; Kärkkäinen, Ellanoora (2017)
Järvinen, Mari
Kärkkäinen, Ellanoora
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918749
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli ensisijaisesti tuottaa uutta tietoa päihdehuollon yksiköiden perhehoitotyön kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millä tavalla korvaushoidossa oleva vanhempi kokee vanhemmuuden ja millaista tukea vanhempi kaipaa vanhemmuuteen. Opinnäytetyön tarkoituksena tuen tarpeen selvittämisen lisäksi, oli kuvata vanhempien kokemuksia korvaushoidon vaikutuksista vanhemmuuteen. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaiseksi korvaushoidossa olevat päihteitä käyttäneet vanhemmat kokevat vanhemmuuden, millaista vanhemmuuden tukea korvaushoidossa oleva asiakas tarvitsee tai kaipaa ja miten korvaushoito on vaikuttanut vanhemmuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavien anonymiteetin varmistamiseksi työn toimeksiantajaa ei mainita nimeltä opinnäytetyössä. Haastatteluihin osallistui kolme korvaushoidossa olevaa vanhempaa. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että päihteiden käyttö oli ollut esteenä normaalille vanhemmuudelle, jonka vuoksi korvaushoidolla oli ollut positiivinen vaikutus vanhemmuuteen. Lisäksi vanhemmat osasivat määritellä vanhemmuutta ja vanhemmuuteen kuuluvia asioita. Vanhemmat kokivat, että korvaushoidon säännöt ja rajoitukset olivat ajoittain vaikuttaneet vanhemmuuteen negatiivisesti. Korvaushoidon aikana vanhemmat olivat saaneet tukea erilaisista lähteistä vanhemmuuteen, ja lisäksi vanhemmat nimesivät erilaisia arjen toimintoja, jotka tukivat heidän vanhemmuuttaan. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa pääteltiin, että korvaushoidolla on ollut vanhempien mielestä suuri merkitys vanhemmuuteen ja sen tukemiseen.
Opinnäytetyön jatkotutkimushaasteeksi esitetään, miten vanhemmuutta voitaisiin tukea yksilöllisesti päihdehuollossa ja millä tavalla erilaisia korvaushoidon sääntöjä ja rajoituksia voitaisiin muokata vanhemmuutta tukevaksi tekijäksi. Jatkotutkimuksena voitaisiin myös toteuttaa erillinen tutkimus vanhemmille sukupuolen mukaan siitä, millaista tukea äiti tai isä kaipaa vanhemmuuden tukemiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltavien anonymiteetin varmistamiseksi työn toimeksiantajaa ei mainita nimeltä opinnäytetyössä. Haastatteluihin osallistui kolme korvaushoidossa olevaa vanhempaa. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimustulokset osoittivat, että päihteiden käyttö oli ollut esteenä normaalille vanhemmuudelle, jonka vuoksi korvaushoidolla oli ollut positiivinen vaikutus vanhemmuuteen. Lisäksi vanhemmat osasivat määritellä vanhemmuutta ja vanhemmuuteen kuuluvia asioita. Vanhemmat kokivat, että korvaushoidon säännöt ja rajoitukset olivat ajoittain vaikuttaneet vanhemmuuteen negatiivisesti. Korvaushoidon aikana vanhemmat olivat saaneet tukea erilaisista lähteistä vanhemmuuteen, ja lisäksi vanhemmat nimesivät erilaisia arjen toimintoja, jotka tukivat heidän vanhemmuuttaan. Tutkimustuloksia tarkasteltaessa pääteltiin, että korvaushoidolla on ollut vanhempien mielestä suuri merkitys vanhemmuuteen ja sen tukemiseen.
Opinnäytetyön jatkotutkimushaasteeksi esitetään, miten vanhemmuutta voitaisiin tukea yksilöllisesti päihdehuollossa ja millä tavalla erilaisia korvaushoidon sääntöjä ja rajoituksia voitaisiin muokata vanhemmuutta tukevaksi tekijäksi. Jatkotutkimuksena voitaisiin myös toteuttaa erillinen tutkimus vanhemmille sukupuolen mukaan siitä, millaista tukea äiti tai isä kaipaa vanhemmuuden tukemiseen.