Nikkelianodien elektrolyyttinen liukeneminen
Mäkeläinen, Kristian (2017)
Mäkeläinen, Kristian
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918742
Tiivistelmä
Insinöörityössä selvitettiin eri kokoisten ja laatuisten nikkelianodien mahdollisia eroavaisuuksia elektrolyyttisessä pinnoitusprosessissa. Erilaisia nikkelianodipaloja oli kahdeksan kappaletta. Pinnoitusprosessissa käytettiin Wattsin kiiltonikkelikylpyä, johon mahtui kerrallaan neljä anodikoria. Työn tilaajana toimi Norilsk Nickel Harjavalta Oy (NNH).
Jokainen anodilaatu ajettiin kylvyssä kahteen kertaan. Koeajoja suoritettiin neljä kappaletta ja nikkelianodien ajojärjestys laadittiin satunnaistetulla koesuunnitelmalla. Yhden koeajon pituus oli noin kolme viikkoa. Katodilevynä käytettiin ohutta teräslevyä, joka vaihdettiin kerran vuorokaudessa. Yhden nikkelipaloilla täytetyn anodikorin ajoaika oli 3000 ampeerituntia (Ah). Anodinen virrantiheys oli 3 A/dm^2. Anodin pinta-ala määritettiin anodikorin avoimesta, katodiin päin olevasta verkko-osuuden pinta-alasta.
Koeajon tuloksista laskettiin nikkelianodien virtahyötysuhde, pakkaustiheys, liukenemisnopeus ja anodipussiin jäänyt hienoaineksen määrä. Koeajojen aikana kylpyliuoksesta otettiin näytteitä, joista analysoitiin keskeisimpien kemikaalien pitoisuudet. Liuosnäytteet ja ajossa olleet nikkelianodit lähetettiin NNH:lle analysoitaviksi.
Tuloksien summien keskiarvoja vertailtiin keskenään. Tuloksista laskettiin myös yksisuuntainen varianssianalyysi mahdollisten erojen todistamiseksi. Anodilaatujen välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia.
Insinöörityön tulosten pohjalta voidaan päätellä, ettei työssä tutkittujen nikkelianodien koolla tai muodolla ole merkittävää vaikutusta nikkelöintiprosessin kannalta. Yksi keskeisimpiä havaintoja oli holvautuminen niin pienillä kuin suurillakin nikkelianodipaloilla. Holvautuminen alensi pakkaustiheyttä anodikoreissa, minkä ansiosta anodikoreihin sidottavan pääoman määrä pienenee.
Jokainen anodilaatu ajettiin kylvyssä kahteen kertaan. Koeajoja suoritettiin neljä kappaletta ja nikkelianodien ajojärjestys laadittiin satunnaistetulla koesuunnitelmalla. Yhden koeajon pituus oli noin kolme viikkoa. Katodilevynä käytettiin ohutta teräslevyä, joka vaihdettiin kerran vuorokaudessa. Yhden nikkelipaloilla täytetyn anodikorin ajoaika oli 3000 ampeerituntia (Ah). Anodinen virrantiheys oli 3 A/dm^2. Anodin pinta-ala määritettiin anodikorin avoimesta, katodiin päin olevasta verkko-osuuden pinta-alasta.
Koeajon tuloksista laskettiin nikkelianodien virtahyötysuhde, pakkaustiheys, liukenemisnopeus ja anodipussiin jäänyt hienoaineksen määrä. Koeajojen aikana kylpyliuoksesta otettiin näytteitä, joista analysoitiin keskeisimpien kemikaalien pitoisuudet. Liuosnäytteet ja ajossa olleet nikkelianodit lähetettiin NNH:lle analysoitaviksi.
Tuloksien summien keskiarvoja vertailtiin keskenään. Tuloksista laskettiin myös yksisuuntainen varianssianalyysi mahdollisten erojen todistamiseksi. Anodilaatujen välillä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia.
Insinöörityön tulosten pohjalta voidaan päätellä, ettei työssä tutkittujen nikkelianodien koolla tai muodolla ole merkittävää vaikutusta nikkelöintiprosessin kannalta. Yksi keskeisimpiä havaintoja oli holvautuminen niin pienillä kuin suurillakin nikkelianodipaloilla. Holvautuminen alensi pakkaustiheyttä anodikoreissa, minkä ansiosta anodikoreihin sidottavan pääoman määrä pienenee.