Suomalainen ruoka australialaisin silmin - kalaa, tummaa leipää ja marja-piirakkaa
Aalto, Taru (2017)
Aalto, Taru
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112918717
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullisin menetelmin tehty tutkimus, kuinka suomalainen ruoka ja ruokakulttuuri tunnetaan Australiassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia mielikuvia suomalaista ruokaa esittävät kuvat herättävät sekä kirjoitetaanko suomalaisesta ruoasta australialaisissa ruokalehdissä ja ruokablogeissa. Näiden avulla voidaan arvioida, millaista potentiaalia suomalaisella ruokamatkailulla voisi olla Australian markkinoilla. Työn toimeksiantaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun RUOKA&MATKAILU-hanke.
Suomalainen ruoka on omaleimainen yhdistelmä uutta ja vanhaa, luonnon puhtaita raaka-aineita ja ylpeyttä suomalaisuutta kohtaan. Maahanmuuton ja maastamuuton lisäksi lomamatkailulla on suuri rooli uusiin ruokakulttuureihin tutustuttaessa. Ruokamatkailu on vapaa-ajan matkailun kasvava trendi, jossa halutaan tehdä ruokaan liittyvistä kokemuksista syy, jonka vuoksi matkustaa. Näitä kokemuksia haluavat hyvin toimeentulevat nuoret aikuiset, jotka etsivät matkoillaan monipuolisia paikallisia ruokakokemuksia. Potentiaalisia tulevaisuuden ruokamatkailijoita ovat australialaiset, jotka ovat luonnosta, luontoaktiviteeteista ja ruoasta kiinnostuneita ja matkustavat jo nyt enemmän kuin koskaan ennen.
Opinnäytetyöprosessi toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana. Työn empiirisen osan tutkimusaineistoon kuului 13 kuvakorttihaastattelua, viisi artikkelia australialaisista ruokalehdistä ja kuusi blogia, jotka analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Opinnäytetyöllä saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin. Lähtökohtana oli olettamus, ettei Suomea tai suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria tunneta Australiassa laajasti ja tämä olettamus osoittautui vääräksi. Yleinen mielikuva Suomesta oli, että Suomi on kylmä talvinen maa, joka sijaitsee Euroopassa ja on osa Skandinaviaa. Suomalaisesta ruoasta kysyttäessä vastauksissa korostui tumma leipä, kala ja liharuoat. Esitellyistä ruokakuvista houkuttelevin oli marjapiirakka ja leivonnaiset olivat esillä myös blogeissa ja artikkeleissa. Kuva karjalanpiirakoista herätti eniten kommentteja sekä ihmettelyä. Ainoastaan kahdella haastatelluista ei ollut minkäänlaista mielikuvaa suomalaisesta ruoasta. Nordic kitchen esittäytyi Australiassa varsin trendikkäänä ja kovassa nosteessa olevana ilmiönä. Nordic kitchen-trendistä ei kuitenkaan voida täysin kiittää suomalaisia, vaan ilmiön taustalla vahvemmin ovat Ruotsi ja erityisesti Tanska. Nordic kitchen onkin useasti sekoitus pohjoismaalaisia makuja alkuperämaata tarkemmin erottelematta.
Tuloksien valossa Suomi on tuttu ainoastaan talvimatkakohteena, joten ympärivuotisen matkakohteen imagon luomiseen tulisi panostaa tulevaisuudessa. Lukuisat kesäaikaan järjestettävät ruoka- ja musiikkitapahtumat ovat osa Suomen omaleimaisuutta ja houkuttelevat varmasti potentiaalisia ruokamatkailijoita. Blogien suosio tiedon lähteenä kasvaa ja suomalaista ruokamatkailua kehitettäessä tulisi paremmin huomioida sosiaalisen median tarjoamat markkinointimahdollisuudet.
Suomalainen ruoka on omaleimainen yhdistelmä uutta ja vanhaa, luonnon puhtaita raaka-aineita ja ylpeyttä suomalaisuutta kohtaan. Maahanmuuton ja maastamuuton lisäksi lomamatkailulla on suuri rooli uusiin ruokakulttuureihin tutustuttaessa. Ruokamatkailu on vapaa-ajan matkailun kasvava trendi, jossa halutaan tehdä ruokaan liittyvistä kokemuksista syy, jonka vuoksi matkustaa. Näitä kokemuksia haluavat hyvin toimeentulevat nuoret aikuiset, jotka etsivät matkoillaan monipuolisia paikallisia ruokakokemuksia. Potentiaalisia tulevaisuuden ruokamatkailijoita ovat australialaiset, jotka ovat luonnosta, luontoaktiviteeteista ja ruoasta kiinnostuneita ja matkustavat jo nyt enemmän kuin koskaan ennen.
Opinnäytetyöprosessi toteutettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana. Työn empiirisen osan tutkimusaineistoon kuului 13 kuvakorttihaastattelua, viisi artikkelia australialaisista ruokalehdistä ja kuusi blogia, jotka analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Opinnäytetyöllä saatiin vastaus tutkimuskysymyksiin. Lähtökohtana oli olettamus, ettei Suomea tai suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria tunneta Australiassa laajasti ja tämä olettamus osoittautui vääräksi. Yleinen mielikuva Suomesta oli, että Suomi on kylmä talvinen maa, joka sijaitsee Euroopassa ja on osa Skandinaviaa. Suomalaisesta ruoasta kysyttäessä vastauksissa korostui tumma leipä, kala ja liharuoat. Esitellyistä ruokakuvista houkuttelevin oli marjapiirakka ja leivonnaiset olivat esillä myös blogeissa ja artikkeleissa. Kuva karjalanpiirakoista herätti eniten kommentteja sekä ihmettelyä. Ainoastaan kahdella haastatelluista ei ollut minkäänlaista mielikuvaa suomalaisesta ruoasta. Nordic kitchen esittäytyi Australiassa varsin trendikkäänä ja kovassa nosteessa olevana ilmiönä. Nordic kitchen-trendistä ei kuitenkaan voida täysin kiittää suomalaisia, vaan ilmiön taustalla vahvemmin ovat Ruotsi ja erityisesti Tanska. Nordic kitchen onkin useasti sekoitus pohjoismaalaisia makuja alkuperämaata tarkemmin erottelematta.
Tuloksien valossa Suomi on tuttu ainoastaan talvimatkakohteena, joten ympärivuotisen matkakohteen imagon luomiseen tulisi panostaa tulevaisuudessa. Lukuisat kesäaikaan järjestettävät ruoka- ja musiikkitapahtumat ovat osa Suomen omaleimaisuutta ja houkuttelevat varmasti potentiaalisia ruokamatkailijoita. Blogien suosio tiedon lähteenä kasvaa ja suomalaista ruokamatkailua kehitettäessä tulisi paremmin huomioida sosiaalisen median tarjoamat markkinointimahdollisuudet.