Kuuluuko hoitajien ääni kirjaamisessa? : hoitajien näkemys kirjaamisen laadusta
Hietapakka, Outi; Koivunen, Ranja (2017)
Hietapakka, Outi
Koivunen, Ranja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818692
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien näkemyksiä kirjaamisesta, sen laadusta ja merkityksestä kotihoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa siitä, onko hoitajien näkemyksen mukaan heidän kirjaamisillaan yhteyttä esimerkiksi asiakkaan hoidon jatkuvuuden kannalta ja miten kirjata asiakaslähtöisemmin. Lisäksi haluttiin tietoa työntekijöiden halukkuudesta osallistua täydennyskoulutuksiin. Työelämäkontakti oli Tampereen kaupunki. Tutkimuskysymykset olivat: millaista on hyvä kirjaaminen hoitajien näkemyksen mukaan, ymmärtävätkö hoitajat kirjaamisen tärkeyden asiakkaan näkökulmasta ja millaisia ovat keskeiset kirjaamisen kehittämistarpeet?
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Tulokset (N=130) analysoitiin tilastollisesti SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) ohjelman avulla. Laadullisen tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Työn tärkeimpinä tuloksina voidaan todeta, että suurin osa vastaajista piti kirjaamista tärkeänä. Yli puolet vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä päivittäiskirjauksia RAI-arvioinnissa. Yli puolet vastaajista pystyy toteuttamaan kirjaamista niin hyvin kuin haluaakin. Kirjaamiset tapahtuvat pääosin reaaliaikaisesti tai välittömästi asiakaskontaktin jälkeen. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kokonaisvaltainen ja laadukas kirjaaminen on asiakkaan jatkohoidon edellytys. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että asiakkaan näkökulma tulee kirjaamisista esiin. Hoitajien mielestä kirjaamista tärkeämpää on asiakkaan hyvinvointi, asiakkaan kokonaisvaltainen hoitaminen ja voinnin arviointi. Kirjaaminen ymmärrettiin osaksi hoitotyötä.
Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijät toivovat lisää kirjaamiskoulutusta ja selkeämpiä kirjaamisohjeita, rauhallisempia kirjaamistiloja ja toimivampia mobiililaitteita. Jatkotutkimusehdotuksena voisi tutkia, miten asiakasnäkökulmaa voisi kehittää kotihoidossa?
Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia kysymyksiä. Tulokset (N=130) analysoitiin tilastollisesti SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) ohjelman avulla. Laadullisen tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Työn tärkeimpinä tuloksina voidaan todeta, että suurin osa vastaajista piti kirjaamista tärkeänä. Yli puolet vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä päivittäiskirjauksia RAI-arvioinnissa. Yli puolet vastaajista pystyy toteuttamaan kirjaamista niin hyvin kuin haluaakin. Kirjaamiset tapahtuvat pääosin reaaliaikaisesti tai välittömästi asiakaskontaktin jälkeen. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että kokonaisvaltainen ja laadukas kirjaaminen on asiakkaan jatkohoidon edellytys. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että asiakkaan näkökulma tulee kirjaamisista esiin. Hoitajien mielestä kirjaamista tärkeämpää on asiakkaan hyvinvointi, asiakkaan kokonaisvaltainen hoitaminen ja voinnin arviointi. Kirjaaminen ymmärrettiin osaksi hoitotyötä.
Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijät toivovat lisää kirjaamiskoulutusta ja selkeämpiä kirjaamisohjeita, rauhallisempia kirjaamistiloja ja toimivampia mobiililaitteita. Jatkotutkimusehdotuksena voisi tutkia, miten asiakasnäkökulmaa voisi kehittää kotihoidossa?