Sensomotorisen metodin vaikutus maksimaaliseen voimantuottoon
Onikki, Lotta; Vartiainen, Timo (2017)
Onikki, Lotta
Vartiainen, Timo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818570
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818570
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa yhteistyökumppanillemme, liikunta-alan ammattilaisille sekä fysioterapeuteille tutkittua tietoa sensomotoriikan keinojen vaikutuksesta alaraajojen voimantuottoon. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako sensomotoriikan määrittämän motorisen kuvan mukainen liikkeen suorittaminen suoraan takakyykyn voimantuottoon. Takakyykky on yksi yleisimpiä ja monipuolisimpia voimaliikkeitä urheilijoiden ja kuntoilijoiden keskuudessa ja se on hyödyllinen harjoite moniin lajeihin. Kyykyn suoritustekniikassa keskitytään tavallisesti biomekaanisiin tekijöihin eikä hermoston vaikutusta olla tavallisesti huomioitu. Opinnäytetyö oli osa suurempaa sensomotorisen valmennuksen tutkimusprojektia. Sensomotoriikka kertoo yksilön aivojen, aistien ja hermo-lihasjärjestelmän luontaisesta toimintatavasta, jota ymmärtämällä voidaan oppia valmentamaan ja myös harjoittelemaan yksilön vahvuuksien mukaisesti. Opinnäytetyö rajattiin käsittelemään sensomotoriikan metodin motorista puolta. Opinnäytetyössämme tutkimme sensomotorisen metodin mukaisten kahden koordinaatiotyypin sekä niihin sisältyvien neljän eri motorisen kuvan vaikutusta takakyykyn maksimaaliseen voimantuottoon. Lisäksi tutkittiin, olivatko voimantuotollisesti parhaat suoritukset tehty testihenkilöiden toimiessa omien koordinaatiotyyppiensä sekä motoristen kuviensa mukaisesti.
Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 23 henkilöä, joista kahden henkilön tulokset jouduttiin hylkäämään. Tuloksista ilmeni, että sensomotorisen metodin neljän erilaisen motorisen kuvan mukaan suoritetuissa takakyykkyjen voimantuotossa voidaan havaita eroja. Näin ollen jalkaterien asennolla, leuan asennolla ja katseen kohdistuksella pystytään vaikuttamaan maksimaaliseen voimantuottoon. Lisäksi selvisi, että tulosten perusteella 86 % testatuista tuotti suurimman voiman toimiessaan oman koordinaatiotyyppinsä mukaisesti. Kaikista testihenkilöistä 67 % tuotti eniten voimaa toimiessaan oman luontaisen motorisen kuvansa mukaisesti.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan olettaa, että yksilöiltä on löydettävissä oma motorinen kuvansa, joka tuottaa suurimman voiman räjähtävässä suorituksessa. Havainto tarjoaa runsaasti jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kehittämisehdotuksina esitetään oman motorisen kuvan mukaisen harjoittelun seurantaa voimantuoton kehittymisen ja loukkaantumisten ehkäisyn näkökulmasta. Uutena tutkimusehdotuksena esitetään sensomotoriikan metodin laajemman vaikutuksen tutkimista suorituskykyyn. Sensomotorisen valmennuksen vaikutuksia on syytä tutkia myös kuntoutuksen ja fysioterapian näkökulmasta tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 23 henkilöä, joista kahden henkilön tulokset jouduttiin hylkäämään. Tuloksista ilmeni, että sensomotorisen metodin neljän erilaisen motorisen kuvan mukaan suoritetuissa takakyykkyjen voimantuotossa voidaan havaita eroja. Näin ollen jalkaterien asennolla, leuan asennolla ja katseen kohdistuksella pystytään vaikuttamaan maksimaaliseen voimantuottoon. Lisäksi selvisi, että tulosten perusteella 86 % testatuista tuotti suurimman voiman toimiessaan oman koordinaatiotyyppinsä mukaisesti. Kaikista testihenkilöistä 67 % tuotti eniten voimaa toimiessaan oman luontaisen motorisen kuvansa mukaisesti.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan olettaa, että yksilöiltä on löydettävissä oma motorinen kuvansa, joka tuottaa suurimman voiman räjähtävässä suorituksessa. Havainto tarjoaa runsaasti jatkotoimenpide-ehdotuksia. Kehittämisehdotuksina esitetään oman motorisen kuvan mukaisen harjoittelun seurantaa voimantuoton kehittymisen ja loukkaantumisten ehkäisyn näkökulmasta. Uutena tutkimusehdotuksena esitetään sensomotoriikan metodin laajemman vaikutuksen tutkimista suorituskykyyn. Sensomotorisen valmennuksen vaikutuksia on syytä tutkia myös kuntoutuksen ja fysioterapian näkökulmasta tulevaisuudessa.