Ulkoiset sädesuojat lasten natiiviröntgentutkimuksissa : opas henkilökunnalle
Järvi, Eeva-Maija; Pihlavamäki, Tanja (2017)
Järvi, Eeva-Maija
Pihlavamäki, Tanja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818520
Tiivistelmä
Suomessa tehtiin vuonna 2015 noin 3,9 miljoonaa röntgentutkimusta, joista 0–16-vuotiaiden lasten tutkimusten osuus oli 6,9 %. Tavanomaisia lapsille tehtäviä natiiviröntgentutkimuksia ovat hampaiston ja leuan alueen sekä raajojen ja rintakehän tutkimukset. Natiiviröntgentutkimuksessa käytetään ionisoivaa säteilyä, joka aiheuttaa potilaalle ylimääräisen säteilyaltistuksen. Lapset ovat jopa 3–4 kertaa säteilyherkempiä kuin keski-ikäiset aikuiset. Lasten odotettavissa olevasta pidemmästä eliniän ennusteesta johtuen säteilyn terveydellisien pitkäaikaishaittavaikutuksien esilletulo on mahdollisempaa. Lapsille tehtävissä natiiviröntgentutkimuksissa on säteilysuojelullisiin toimenpiteisiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Säteilysuojelulla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla voidaan säteilyaltistusta vähentää.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja sen tuotoksena syntyi kuvallinen opas sädesuojien käytöstä lasten natiiviröntgentutkimuksissa. Opinnäytetyö hankkeistettiin Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan röntgenosastolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajien tietoa lasten natiiviröntgentutkimuksissa käytettävien ulkoisten sädesuojien käytöstä ja lasten sädeherkkyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Yhteistyökumppanin toiveesta opas pyrittiin pitämään mahdollisimman selkeänä ja tyyliltään yksinkertaisena. Oppaaseen valikoituivat Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan röntgenosastolla vuoden 2016 yleisimmät lasten natiiviröntgentutkimukset. Oppaassa havainnollistettiin valokuvien avulla, kuinka sädesuojat tutkimuskohtaisesti asetellaan lapselle ja mitä sädeherkkää elintä tai elimiä sädesuojalla kussakin röntgentutkimuksessa suojataan.
Teoreettisessa viitekehyksessä kerrottiin ionisoivasta säteilystä ja sen käytöstä, lapsen kehityksestä ja lapsipotilaan ohjaamisesta natiiviröntgentutkimuksessa sekä ulkoisista sädesuojista ja niiden käytöstä. Opinnäytetyön raportissa kerrottiin yksityiskohtaisesti opinnäytetyöprosessista ja tuotoksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kehittämisehdotuksena esitetään tutkimusta sädesuojien aiheuttaman sironneen säteilyn määrästä kehossa ja siihen liittyvistä tekijöistä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja sen tuotoksena syntyi kuvallinen opas sädesuojien käytöstä lasten natiiviröntgentutkimuksissa. Opinnäytetyö hankkeistettiin Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan röntgenosastolle. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajien tietoa lasten natiiviröntgentutkimuksissa käytettävien ulkoisten sädesuojien käytöstä ja lasten sädeherkkyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Yhteistyökumppanin toiveesta opas pyrittiin pitämään mahdollisimman selkeänä ja tyyliltään yksinkertaisena. Oppaaseen valikoituivat Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan röntgenosastolla vuoden 2016 yleisimmät lasten natiiviröntgentutkimukset. Oppaassa havainnollistettiin valokuvien avulla, kuinka sädesuojat tutkimuskohtaisesti asetellaan lapselle ja mitä sädeherkkää elintä tai elimiä sädesuojalla kussakin röntgentutkimuksessa suojataan.
Teoreettisessa viitekehyksessä kerrottiin ionisoivasta säteilystä ja sen käytöstä, lapsen kehityksestä ja lapsipotilaan ohjaamisesta natiiviröntgentutkimuksessa sekä ulkoisista sädesuojista ja niiden käytöstä. Opinnäytetyön raportissa kerrottiin yksityiskohtaisesti opinnäytetyöprosessista ja tuotoksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Kehittämisehdotuksena esitetään tutkimusta sädesuojien aiheuttaman sironneen säteilyn määrästä kehossa ja siihen liittyvistä tekijöistä.