Työhyvinvointia varhaiskasvatukseen : Kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittäminen varhaiskasvatuspalveluissa
Oksanen, Anna-Maaret (2017)
Oksanen, Anna-Maaret
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818489
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818489
Tiivistelmä
On todettu, että työhyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet ovat hyvin kannattavia organisaatiolle. Henkilöstön tyytyväisyys ja hyvinvointi ovat selvässä yhteydessä organisaation menestymiseen ja kilpailukykyyn. Sen vuoksi työhyvinvointi on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi.
Opinnäytetyö on osa yksityistä varhaiskasvatuspalveluita tuottavan yrityksen työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Kehittämistyöhön osallistui viiden eri päiväkotiyksikön työntekijät. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten henkilöstö haluaa työhyvinvointia kehitettävän. Tämän tiedon pohjalta laadittiin työhyvinvointisuunnitelmat jokaiseen yksikköön. Opinnäytetyö on toimintatutkimus. Osallistavien menetelmien avulla saatiin työntekijät vaikuttamaan omaan työhönsä, jolla on positiivinen vaikutus sekä yksilön kokemaan työhyvinvointiin, että koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tutkimuksen aineisto koostui alkukartoituskyselyn tuloksista, kehittämispalavereiden havainnoinneista, jotka kirjoitin tutkimuspäiväkirjaan sekä palavereissa tuotetusta kirjallisesta materiaalista (työhyvinvointisuunnitelmapohjat, ideapaperit, palaverimuistiot)
Työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin kvantitatiivisesti käyttämällä strukturoitua kyselyä, joka toteutettiin Webropol- ohjelmalla. Alkukartoituskyselyn jälkeen kehittämistyö aloitettiin yksiköissä kehittämispalaverein tavoitetähtityöskentelymallia mukaillen. Ratkaisukeskeisellä työskentelytavalla palavereissa keskityttiin ongelmien sijaan tavoitteisiin. Palavereissa työyhteisö valitsi alkukartoituskyselyn tulosten perusteella työyhteisölleen merkittävimmät tavoitteet, joita lähdettiin työstämään. Lisäksi kartoitettiin hyödyt yritykselle, työyhteisölle, työntekijälle sekä asiakkaalle. Myös aikataulutuksesta sovittiin.
Työhyvinvoinnin kehittämistyö pilotoitiin yritykseen tämän opinnäytetyön avulla. Alkukartoituskyselyn tuloksena oli, että työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä työhyvinvointiinsa. Työtehtäviin oltiin tyytyväisiä ja omaan aikaansaavuuteen sekä esimiehen kohteluun. Tyytymättömyyttä oli palautteen annossa työntekijöiden kesken, sekä esimiehen antamana. Myös asiakkailta saamaan palautteen määrään oli osa tyytymättömiä. Työnmäärä aiheutti vastauksissa hajontaa. Tuloksena voidaan esittää, että kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin kehittäminen on käynnistetty yrityksessä. Työntekijät saatiin hyvin osalliseksi kehittämistyöhön kehittämispalavereiden avulla. Työhyvinvointisuunnitelmasta saatiin johtamiseen toimiva uusi työkalu.
Opinnäytetyö on osa yksityistä varhaiskasvatuspalveluita tuottavan yrityksen työhyvinvoinnin kehittämistyötä. Kehittämistyöhön osallistui viiden eri päiväkotiyksikön työntekijät. Opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten henkilöstö haluaa työhyvinvointia kehitettävän. Tämän tiedon pohjalta laadittiin työhyvinvointisuunnitelmat jokaiseen yksikköön. Opinnäytetyö on toimintatutkimus. Osallistavien menetelmien avulla saatiin työntekijät vaikuttamaan omaan työhönsä, jolla on positiivinen vaikutus sekä yksilön kokemaan työhyvinvointiin, että koko työyhteisön työhyvinvointiin. Tutkimuksen aineisto koostui alkukartoituskyselyn tuloksista, kehittämispalavereiden havainnoinneista, jotka kirjoitin tutkimuspäiväkirjaan sekä palavereissa tuotetusta kirjallisesta materiaalista (työhyvinvointisuunnitelmapohjat, ideapaperit, palaverimuistiot)
Työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin kvantitatiivisesti käyttämällä strukturoitua kyselyä, joka toteutettiin Webropol- ohjelmalla. Alkukartoituskyselyn jälkeen kehittämistyö aloitettiin yksiköissä kehittämispalaverein tavoitetähtityöskentelymallia mukaillen. Ratkaisukeskeisellä työskentelytavalla palavereissa keskityttiin ongelmien sijaan tavoitteisiin. Palavereissa työyhteisö valitsi alkukartoituskyselyn tulosten perusteella työyhteisölleen merkittävimmät tavoitteet, joita lähdettiin työstämään. Lisäksi kartoitettiin hyödyt yritykselle, työyhteisölle, työntekijälle sekä asiakkaalle. Myös aikataulutuksesta sovittiin.
Työhyvinvoinnin kehittämistyö pilotoitiin yritykseen tämän opinnäytetyön avulla. Alkukartoituskyselyn tuloksena oli, että työntekijät olivat pääosin tyytyväisiä työhyvinvointiinsa. Työtehtäviin oltiin tyytyväisiä ja omaan aikaansaavuuteen sekä esimiehen kohteluun. Tyytymättömyyttä oli palautteen annossa työntekijöiden kesken, sekä esimiehen antamana. Myös asiakkailta saamaan palautteen määrään oli osa tyytymättömiä. Työnmäärä aiheutti vastauksissa hajontaa. Tuloksena voidaan esittää, että kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin kehittäminen on käynnistetty yrityksessä. Työntekijät saatiin hyvin osalliseksi kehittämistyöhön kehittämispalavereiden avulla. Työhyvinvointisuunnitelmasta saatiin johtamiseen toimiva uusi työkalu.