Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Musiikkiyhtyeen henkilöstöjohtamisen haasteet
Väliaho, Mari (2017)
Väliaho, Mari
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718416
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sitä, miten musiikkiyhtyeiden taiteelliset johtajat johtavat yhtyeitään henkilöstöjohtamisen prosessien kautta. Tavoitteena oli ymmärtää ja kerätä tietoa siitä, miten he kehittävät yhtyeitään, kuinka he johtavat yhtyeensä osaamista sekä miten he palkitsevat ja antavat palautetta yhtyeen jäsenille. Lisäksi haluttiin selvittää, millaisia haasteita he ovat kohdanneet näissä johtamisen alueissa. Nämä olivat myös työn tutkimusongelmat.
Työn tietoperustassa pääteemoina toimivat taiteellinen johtaminen, henkilöstöjohtaminen sekä henkilöstöjohtamisen prosessit. Teemoja tarkasteltiin johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu alan kirjallisuudesta, artikkeleista, internetlähteistä sekä opinnäytetyön tutkimushaastatteluista. Tutkimus on laadullinen tutkimus.
Tutkimukseen osallistui viisi musiikkiyhtyeen johtajaa, joiden yhtyeet edustavat erilaisia musiikkityylejä. Laadullisessa tutkimuksessa haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua, ja haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina lokakuun ja marraskuun 2017 aikana. Haastattelurungon teemoina olivat johtaminen, henkilöstön kehittäminen, osaamisen johtaminen sekä palkitseminen ja palautteenanto. Tutkimustulokset litteroitiin aineiston analysointia varten.
Tutkimustulosten perusteella taiteelliset eivät johda yhtyeitään kovin strategisesti, eikä suurimmalla osalla heistä ollut koulutusta johtamisen alalta. Haasteet yhtyeessä liittyivät pääosin muiden motivointiin, yhteisen ajan löytymiseen ja palautteenantamiseen. Kehityksen koettiin olevan riittävää yhtyeissä. Osaamista pyritään johtamaan innostamalla ja antamalla vastuuta. Aineeton palkitseminen nähtiin merkityksellisempänä, kuin rahallinen palkkio. Yhtyeissä annetaan sekä positiivista että kriittistä palautetta, ja kritiikin antaminen koettiin ikäväksi. Kuitenkin koettiin, että kritiikin antaminen on myös tärkeää kehitystä ajatellen. Taiteellisten johtajien tulisi vaikuttaa saatuihin tuloksiin henkilökohtaisella tavalla, ja soveltaa kehittämisideoita omaa tarvetta vastaaviksi.
Työn tietoperustassa pääteemoina toimivat taiteellinen johtaminen, henkilöstöjohtaminen sekä henkilöstöjohtamisen prosessit. Teemoja tarkasteltiin johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu alan kirjallisuudesta, artikkeleista, internetlähteistä sekä opinnäytetyön tutkimushaastatteluista. Tutkimus on laadullinen tutkimus.
Tutkimukseen osallistui viisi musiikkiyhtyeen johtajaa, joiden yhtyeet edustavat erilaisia musiikkityylejä. Laadullisessa tutkimuksessa haastattelumuotona käytettiin teemahaastattelua, ja haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina lokakuun ja marraskuun 2017 aikana. Haastattelurungon teemoina olivat johtaminen, henkilöstön kehittäminen, osaamisen johtaminen sekä palkitseminen ja palautteenanto. Tutkimustulokset litteroitiin aineiston analysointia varten.
Tutkimustulosten perusteella taiteelliset eivät johda yhtyeitään kovin strategisesti, eikä suurimmalla osalla heistä ollut koulutusta johtamisen alalta. Haasteet yhtyeessä liittyivät pääosin muiden motivointiin, yhteisen ajan löytymiseen ja palautteenantamiseen. Kehityksen koettiin olevan riittävää yhtyeissä. Osaamista pyritään johtamaan innostamalla ja antamalla vastuuta. Aineeton palkitseminen nähtiin merkityksellisempänä, kuin rahallinen palkkio. Yhtyeissä annetaan sekä positiivista että kriittistä palautetta, ja kritiikin antaminen koettiin ikäväksi. Kuitenkin koettiin, että kritiikin antaminen on myös tärkeää kehitystä ajatellen. Taiteellisten johtajien tulisi vaikuttaa saatuihin tuloksiin henkilökohtaisella tavalla, ja soveltaa kehittämisideoita omaa tarvetta vastaaviksi.