Skype–tulkkaus : Semantixin In-house kielipalvelu tulkkien näkökulmasta
Homil, Kwestan (2017)
Homil, Kwestan
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718380
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Homil, Kwestan. Skype–tulkkaus Semantixin In-house kielipalvelu tulkkien näkökulmasta. Syyskuu 2017. 31 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Asioimistulkkauksen koulutusohjelma, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kerätä käyttäjäkokemuksia Skype–tulkkauksesta. Tarkastelun kohteena on käytettävyys, toimivuus ja hyödynnettävyys. Lisäksi selvitetään Skype–tulkkauksen ja puhelintulkkauksen eroja ja vertaillaan näitä kahta tulkin näkökulmasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia ongelmia Skype–tulkkauksessa tulee esille ja kehittää niiden pohjalta ratkaisuja. Skype–ohjelman käyttäminen on uusi ilmiö etätulkkauksessa, ja aihetta ei ole tutkittu tähän mennessä
Tutkimus on tehty yhteistyössä Semantix Finland oy:n kanssa. Olen rajannut työni tarkastelemaan neljää Semantixin In-house tulkkia, jotka käyttävät Skypeä Aineisto koostuu In-house tulkkauspalvelun tulkkien haastatteluista. Haastattelut ovat suoritettu Semantixin pääkonttorilla. Haastatteluihin on osallistunut neljä tulkkia ja heillä on lähdekielinä ollut yhteensä kaksi eri kieltä: arabia ja dari. Eli kaksi neljästä on kääntänyt samaa kieltä.
Haastattelumenetelmä on puolistrukturoitu eli teemahaastattelu. Teemahaastattelussa valitut teemat olivat Skype–tulkkaukseen suhtautuminen, Skype–tulkkauksen vahvuudet ja heikkoudet sekä kehitysehdotukset. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on ollut aineistolähtöinen sisällönanalyysi tulkkien henkilökohtaisista kokemuksista. Tulkeilla on työkokemusta 1–¬2 vuotta. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemmin niistä litteroitiin kokonaisia tekstejä. Litterointien pohjalta tehtiin opinnäytetyön analyysi.
Haastatteluissa kävi ilmi, että Skype–tulkkaukset ovat käyttäjäkokemuksiltaan miellyttävämpiä verrattuna perinteisempään puhelintulkkaukseen. Tulkki kokee olevansa paremmin läsnä. Lisäksi asiakkaiden eleiden näkeminen ja kat-sekontakti parantaa tulkkien kokemusten mukaan tulkkauksen laatua. Skype–tulkkausten suurimpina ongelmina pidetään teknisiä ongelmia ja huonoa yhteyttä. Lisäksi merkittävänä erona puhelintulkkaukseen oli tulkin ulkoisen olemuksen ja ympäristön tärkeys Skype-videotulkkauksessa.
Asiasanat: puhelintulkkaus, Skype–tulkkaus, asioimistulkkaus, laadullinen tutkimus
Homil, Kwestan. Skype–tulkkaus Semantixin In-house kielipalvelu tulkkien näkökulmasta. Syyskuu 2017. 31 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Asioimistulkkauksen koulutusohjelma, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kerätä käyttäjäkokemuksia Skype–tulkkauksesta. Tarkastelun kohteena on käytettävyys, toimivuus ja hyödynnettävyys. Lisäksi selvitetään Skype–tulkkauksen ja puhelintulkkauksen eroja ja vertaillaan näitä kahta tulkin näkökulmasta. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia ongelmia Skype–tulkkauksessa tulee esille ja kehittää niiden pohjalta ratkaisuja. Skype–ohjelman käyttäminen on uusi ilmiö etätulkkauksessa, ja aihetta ei ole tutkittu tähän mennessä
Tutkimus on tehty yhteistyössä Semantix Finland oy:n kanssa. Olen rajannut työni tarkastelemaan neljää Semantixin In-house tulkkia, jotka käyttävät Skypeä Aineisto koostuu In-house tulkkauspalvelun tulkkien haastatteluista. Haastattelut ovat suoritettu Semantixin pääkonttorilla. Haastatteluihin on osallistunut neljä tulkkia ja heillä on lähdekielinä ollut yhteensä kaksi eri kieltä: arabia ja dari. Eli kaksi neljästä on kääntänyt samaa kieltä.
Haastattelumenetelmä on puolistrukturoitu eli teemahaastattelu. Teemahaastattelussa valitut teemat olivat Skype–tulkkaukseen suhtautuminen, Skype–tulkkauksen vahvuudet ja heikkoudet sekä kehitysehdotukset. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on ollut aineistolähtöinen sisällönanalyysi tulkkien henkilökohtaisista kokemuksista. Tulkeilla on työkokemusta 1–¬2 vuotta. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemmin niistä litteroitiin kokonaisia tekstejä. Litterointien pohjalta tehtiin opinnäytetyön analyysi.
Haastatteluissa kävi ilmi, että Skype–tulkkaukset ovat käyttäjäkokemuksiltaan miellyttävämpiä verrattuna perinteisempään puhelintulkkaukseen. Tulkki kokee olevansa paremmin läsnä. Lisäksi asiakkaiden eleiden näkeminen ja kat-sekontakti parantaa tulkkien kokemusten mukaan tulkkauksen laatua. Skype–tulkkausten suurimpina ongelmina pidetään teknisiä ongelmia ja huonoa yhteyttä. Lisäksi merkittävänä erona puhelintulkkaukseen oli tulkin ulkoisen olemuksen ja ympäristön tärkeys Skype-videotulkkauksessa.
Asiasanat: puhelintulkkaus, Skype–tulkkaus, asioimistulkkaus, laadullinen tutkimus