MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ HAARTMANIN JA MALMIN PÄIVYSTYSSAIRAALOIDEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ : TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA SaTu-PROJEKTISTA
Puumalainen, Tiina (2017)
Puumalainen, Tiina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718350
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Puumalainen, Tiina-Tuulikki. MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ HAARTMANIN JA MALMIN PÄIVYSTYSSAIRAALOIDEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ – TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA SATU-PROJEKTISTA. Helsinki, syksy 2017, 92 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Helsinki, Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi ylempi AMK.
Laadullisen tutkimuksen aiheena on monitoimijainen yhteistyö Haartmanin ja Malmin päivystyssairaaloiden päihde- ja mielenterveystyössä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia kokemuksia päivystyssairaaloiden työntekijöillä on monitoimijaisesta yhteistyöstä päihde- ja mielenterveysalan järjestön (Tukikohta ry) SaTu-projektin kanssa sekä miten SaTu-projektia on toteutettu päivystyssairaaloissa. Lisäksi tutkimus selvittää millaisia kehittämistarpeita monitoimijaisessa yhteistyössä on.
Fenomenografisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli fokusryhmähaastattelut, jotka toteutettiin 4.5.–6.6.2017 välisenä aikana. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui 16 asiantuntijaa. Aineiston analyysimenetelmänä oli teema-analyysi. Analyysin tuloksia voidaan hyödyntää kaupungin sairaalaorganisaation monitoimijaisen yhteistyön sekä SaTu- projektitoiminnan kehittämistyössä. Raporttia voidaan myös soveltaa ja suhteuttaa sosiaalialojen toimipisteisiin kuntien ja järjestöjen välisessä monitoimijaisen yhteistyön kehittämistoiminnassa.
SaTu-projektilla on ollut merkittävä osuus toimien tiennäyttäjänä ja polun raivaajana uudenlaisen työmallin kehittäjänä asiakaslähtöisessä päihdetyössä. Monitoimijaisen yhteistyön merkittävimmät kehittämisalueet liittyvät neljään avaintekijään: asiakkaan näkökulman vahvistamiseen, verkoston dialogin lisäämiseen, tiedottamiseen sekä monitoimijaiseen rajapintatyöskentelyn todentumiseen asiakkaan jatkohoidossa. Asiantuntijoiden käsitykset ja kokemukset monitoimijaisesta yhteistyöstä Satu-projektin kanssa olivat pääsääntöisesti erittäin myönteisiä. Esiin tulleet ristiriidat osoittivat informaatiokatkosten ja asenteiden merkityksen yhteistyössä. Analyysin mukaan näyttää siltä, että monitoimijainen yhteistyömalli ei ole päässyt etenemään kaikille toimijatasoille. Kehittämistyössä jokaisen toimijan työpanos on merkityksellinen. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on monitoimijaisen yhteistyön edellytysten jatkokehittäminen sairaalan sisäisessä suunnittelu- ja kehittämistyössä, jotta päihde- ja mielenterveysasiakkaat saavat mahdollisuuden hyötyä päivystyssairaalan asiantuntijapalveluista oikea-aikaisella ja kokemuksellisesti myönteisellä tavalla.
Asiasanat: kansalaisjärjestöt, moniammatillisuus, päihdetyö, mielenterveystyö, päivystys, yhteistyö
Puumalainen, Tiina-Tuulikki. MONITOIMIJAINEN YHTEISTYÖ HAARTMANIN JA MALMIN PÄIVYSTYSSAIRAALOIDEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖSSÄ – TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA SATU-PROJEKTISTA. Helsinki, syksy 2017, 92 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Helsinki, Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, päihteet ja syrjäytyminen, sosionomi ylempi AMK.
Laadullisen tutkimuksen aiheena on monitoimijainen yhteistyö Haartmanin ja Malmin päivystyssairaaloiden päihde- ja mielenterveystyössä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia kokemuksia päivystyssairaaloiden työntekijöillä on monitoimijaisesta yhteistyöstä päihde- ja mielenterveysalan järjestön (Tukikohta ry) SaTu-projektin kanssa sekä miten SaTu-projektia on toteutettu päivystyssairaaloissa. Lisäksi tutkimus selvittää millaisia kehittämistarpeita monitoimijaisessa yhteistyössä on.
Fenomenografisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä oli fokusryhmähaastattelut, jotka toteutettiin 4.5.–6.6.2017 välisenä aikana. Fokusryhmähaastatteluihin osallistui 16 asiantuntijaa. Aineiston analyysimenetelmänä oli teema-analyysi. Analyysin tuloksia voidaan hyödyntää kaupungin sairaalaorganisaation monitoimijaisen yhteistyön sekä SaTu- projektitoiminnan kehittämistyössä. Raporttia voidaan myös soveltaa ja suhteuttaa sosiaalialojen toimipisteisiin kuntien ja järjestöjen välisessä monitoimijaisen yhteistyön kehittämistoiminnassa.
SaTu-projektilla on ollut merkittävä osuus toimien tiennäyttäjänä ja polun raivaajana uudenlaisen työmallin kehittäjänä asiakaslähtöisessä päihdetyössä. Monitoimijaisen yhteistyön merkittävimmät kehittämisalueet liittyvät neljään avaintekijään: asiakkaan näkökulman vahvistamiseen, verkoston dialogin lisäämiseen, tiedottamiseen sekä monitoimijaiseen rajapintatyöskentelyn todentumiseen asiakkaan jatkohoidossa. Asiantuntijoiden käsitykset ja kokemukset monitoimijaisesta yhteistyöstä Satu-projektin kanssa olivat pääsääntöisesti erittäin myönteisiä. Esiin tulleet ristiriidat osoittivat informaatiokatkosten ja asenteiden merkityksen yhteistyössä. Analyysin mukaan näyttää siltä, että monitoimijainen yhteistyömalli ei ole päässyt etenemään kaikille toimijatasoille. Kehittämistyössä jokaisen toimijan työpanos on merkityksellinen. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on monitoimijaisen yhteistyön edellytysten jatkokehittäminen sairaalan sisäisessä suunnittelu- ja kehittämistyössä, jotta päihde- ja mielenterveysasiakkaat saavat mahdollisuuden hyötyä päivystyssairaalan asiantuntijapalveluista oikea-aikaisella ja kokemuksellisesti myönteisellä tavalla.
Asiasanat: kansalaisjärjestöt, moniammatillisuus, päihdetyö, mielenterveystyö, päivystys, yhteistyö