Hälsa Hyvinvointiohjelman™ vaikuttavuus asiantuntijaorganisaation liikunta-aktiivisuuteen sekä stressin hallintaan ja mielialaan
Klinga, Heidi (2017)
Klinga, Heidi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112618204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112618204
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Hälsa Hyvinvointiohjelman vaikutuksia asiantuntijaorganisaation työhyvinvointiin keväästä 2016 kesään 2017. Tarkoituksena oli selvittää tilastollisesti, millaisia muutoksia valmennuksella saatiin asiakasyrityksen stressin hallintaan ja mielialaan sekä fyysiseen aktiivisuuteen.
Tutkimukseen osallistui 32 henkilöä, ikäjakaumaltaan 27-64-vuotiaita naisia ja miehiä. Valmennuksen alussa toteutetun kyselyn perusteella Hälsa kohdensi hyvinvointiohjelman sisällön asiakasyrityksen tarpeiden mukaan. Tulokset kerättiin sähköisen kysymyspatteriston avulla valmennuksen alussa ja sen lopussa. Tässä tutkimuksessa käsitellään valmennuksen johdosta tapahtuneita muutoksia asiakasyrityksen liikunta-aktiivisuudessa kahden muuttujakokonaisuuden, liikunnan harrastamistiheyden ja liikunnan määrän, avulla sekä stressin ja mielialan muutoksissa kokonaisotannasta sekä kahden ikäryhmän otoksista. Tutkimuksessa ikäryhmäjaottelu oli alle 41- vuotiaat (n = 14, ikä 27-40v.) sekä yli 41-vuotiaat (n = 18, ikä 41-64v.).
Tärkeimpinä tuloksina tutkimuksesta voidaan pitää fyysisen aktiivisuuden muutoksia positiiviseen suuntaan. Kokonaisotannassa liikunnan harrastamistiheys kasvoi 22,2% (P < 0.01, n = 32) ja yli 41-vuotiaiden ryhmällä se kasvoi valmennuksen aikana 39,3% (P < 0.01, n = 18). Liikunnan määrä lisääntyi kestävyysliikunnan osalta kokonaisotannassa 24,5% (P < 0.01, n = 32) ja alle 41-vuotiailla tilastollisesti erittäin merkittävästi 34,1% (P < 0.001, n = 14), kun yli 41-vuotiailla muutosprosentti oli 17% (P < 0.01, n = 18). Työmatkaliikunnan muutos kokonaisotannassa oli tilastollisesti merkittävä 9,9% (P < 0.01, n = 32). Myös molemmissa ikäryhmissä tapahtui tilastollisesti melko merkittävää muutosta: alle 41-vuotiailla 16,4% (P < 0.05, n = 14) ja yli 41-vuotiailla 5,2% (P < 0.05, n = 18). Stressin hallinnassa ja mielialassa ei valmennuksen myötä tapahtunut muutosta. Suurimmaksi psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavaksi tekijäksi nostettiin suuri työkuorma suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että 14 kuukauden mittainen Hälsa Hyvinvointiohjelma näyttäisi lisäävän asiantuntijaorganisaation työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta, mutta ei näyttäisi muuttavan työntekijöiden arviota stressistä, mielialasta ja työkuormituksesta.
Tutkimukseen osallistui 32 henkilöä, ikäjakaumaltaan 27-64-vuotiaita naisia ja miehiä. Valmennuksen alussa toteutetun kyselyn perusteella Hälsa kohdensi hyvinvointiohjelman sisällön asiakasyrityksen tarpeiden mukaan. Tulokset kerättiin sähköisen kysymyspatteriston avulla valmennuksen alussa ja sen lopussa. Tässä tutkimuksessa käsitellään valmennuksen johdosta tapahtuneita muutoksia asiakasyrityksen liikunta-aktiivisuudessa kahden muuttujakokonaisuuden, liikunnan harrastamistiheyden ja liikunnan määrän, avulla sekä stressin ja mielialan muutoksissa kokonaisotannasta sekä kahden ikäryhmän otoksista. Tutkimuksessa ikäryhmäjaottelu oli alle 41- vuotiaat (n = 14, ikä 27-40v.) sekä yli 41-vuotiaat (n = 18, ikä 41-64v.).
Tärkeimpinä tuloksina tutkimuksesta voidaan pitää fyysisen aktiivisuuden muutoksia positiiviseen suuntaan. Kokonaisotannassa liikunnan harrastamistiheys kasvoi 22,2% (P < 0.01, n = 32) ja yli 41-vuotiaiden ryhmällä se kasvoi valmennuksen aikana 39,3% (P < 0.01, n = 18). Liikunnan määrä lisääntyi kestävyysliikunnan osalta kokonaisotannassa 24,5% (P < 0.01, n = 32) ja alle 41-vuotiailla tilastollisesti erittäin merkittävästi 34,1% (P < 0.001, n = 14), kun yli 41-vuotiailla muutosprosentti oli 17% (P < 0.01, n = 18). Työmatkaliikunnan muutos kokonaisotannassa oli tilastollisesti merkittävä 9,9% (P < 0.01, n = 32). Myös molemmissa ikäryhmissä tapahtui tilastollisesti melko merkittävää muutosta: alle 41-vuotiailla 16,4% (P < 0.05, n = 14) ja yli 41-vuotiailla 5,2% (P < 0.05, n = 18). Stressin hallinnassa ja mielialassa ei valmennuksen myötä tapahtunut muutosta. Suurimmaksi psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavaksi tekijäksi nostettiin suuri työkuorma suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että 14 kuukauden mittainen Hälsa Hyvinvointiohjelma näyttäisi lisäävän asiantuntijaorganisaation työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta, mutta ei näyttäisi muuttavan työntekijöiden arviota stressistä, mielialasta ja työkuormituksesta.