Potilaiden kokemuksia suonikohjujen polikliinisesta laserhoidosta
Annala, Emmi (2017)
Annala, Emmi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518162
Tiivistelmä
Tampereen yliopistollisen sairaalan verisuonikirurgian poliklinikalla aloitettiin suonikohjujen laserhoidot syksyllä 2016. Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata alaraajojen laskimovajaatoimintaa sairastavien potilaiden odotuksia ja kokemuksia hoidosta. Tavoitteena oli saada tietoa laserhoitoon tulevien potilaiden asiakaslähtöisen palvelun kehittämiseen, mikä edellyttää potilaiden osallistumista ja heidän tarpeidensa ymmärtämistä. Aineisto kerättiin kuuden suonikohjujen laserhoidossa olleen potilaan yksilökohtaisella teemahaastattelulla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan laserhoidon odotettiin helpottavan oireita, huolta ja häpeää, mutta palvelun sujuvuuteen suhtauduttiin kriittisesti. Kokemukset laserhoidosta liittyivät sen aiheuttamiin tuntemuksiin, turvallisuudentunteeseen, palveluympäristöön ja hoidon jatkuvuuteen. Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa lisäsi potilastyytyväisyyttä, luottamusta ja tunnetta kivun ja jännityksen hallinnasta. Palvelun täsmällisyys ja laserhoidon etenemisen ennakoitavuus oli potilaille merkityksellistä, minkä takia potilasohjeet koettiin riittämättömiksi. Potilaat arvostivat asiantuntemusta itsenäisesti haetun tiedon vertailussa, laserhoidon toteutuksessa ja jatkohoidossa.
Vaikka lyhyeen poliklinikkakäyntiin suhtauduttiin myönteisesti, se nähtiin osana laajempaa kokonaisuutta elämänlaadun parantamiseksi. Sekä laserhoidon rutiininomaisuus että henkilökohtainen huolenpito lisäsivät turvallisuudentunnetta, mihin voidaan vaikuttaa henkilökunnan osaamisen kehittämisellä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että polikliininen hoito korostaa potilaan vastuuta eikä nykyinen ohjaus vastaa yksilöllisiin tiedon tarpeisiin. Kehittämällä sähköistä asiointia, verkkomateriaaleja ja potilaiden osallistumismahdollisuuksia voidaan vahvistaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä.
Tulosten mukaan laserhoidon odotettiin helpottavan oireita, huolta ja häpeää, mutta palvelun sujuvuuteen suhtauduttiin kriittisesti. Kokemukset laserhoidosta liittyivät sen aiheuttamiin tuntemuksiin, turvallisuudentunteeseen, palveluympäristöön ja hoidon jatkuvuuteen. Vuorovaikutus henkilökunnan kanssa lisäsi potilastyytyväisyyttä, luottamusta ja tunnetta kivun ja jännityksen hallinnasta. Palvelun täsmällisyys ja laserhoidon etenemisen ennakoitavuus oli potilaille merkityksellistä, minkä takia potilasohjeet koettiin riittämättömiksi. Potilaat arvostivat asiantuntemusta itsenäisesti haetun tiedon vertailussa, laserhoidon toteutuksessa ja jatkohoidossa.
Vaikka lyhyeen poliklinikkakäyntiin suhtauduttiin myönteisesti, se nähtiin osana laajempaa kokonaisuutta elämänlaadun parantamiseksi. Sekä laserhoidon rutiininomaisuus että henkilökohtainen huolenpito lisäsivät turvallisuudentunnetta, mihin voidaan vaikuttaa henkilökunnan osaamisen kehittämisellä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että polikliininen hoito korostaa potilaan vastuuta eikä nykyinen ohjaus vastaa yksilöllisiin tiedon tarpeisiin. Kehittämällä sähköistä asiointia, verkkomateriaaleja ja potilaiden osallistumismahdollisuuksia voidaan vahvistaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä.