Opiskelijaohjauksen ja oppimisympäristön laatu Vaasan keskussairaalassa hoitotyön opiskelijoiden arvioimana
Ämmälä, Terhi (2017)
Ämmälä, Terhi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112518141
Tiivistelmä
Työelämässä tapahtuva kliininen harjoittelu kuuluu isona osana hoitoalan opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja kehitykseen, noin vuosi opinnoista kuluu erilaisilla työkentillä harjoitellen. Näin ollen oppimisympäristöllä ja ohjauksen laadulla on suuri merkitys. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opiskelijoiden antamia arvioita opiskelijaohjauksen ja oppimisympäristön laadusta Vaasan keskussairaalassa. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää, nouseeko vuosittaisessa vertailussa toistuvasti esiin laatua heikentäviä tekijöitä, joita tulisi kehittää.
Tutkimus on kokonaistutkimus ja kohderyhmänä olivat kaikki hoitotyön opiskelijat. Tutkimusaineistossa oli mukana 1410 vastaajaa. Tutkimuksen käyttöön saatiin CLES+T- opiskelijaohjauksen laatukyselystä saatuja tuloksia 2012–2015 vuosilta. Aineisto analysoitiin tilastollisesti muodostaen ensin mittarista viisi summamuuttujaa. Taustamuuttujista opiskelijan iän, lukuvuoden ja harjoittelun keston yhteyttä tarkasteltiin summamuuttujiin. Muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin korrelaation ja parametrittoman Kruskall Wallisin keskiarvotestin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat saavat Vaasan keskussairaalassa laadukasta opiskelijaohjausta ja oppimisympäristöt pystyvät tarjoamaan mielekkäitä oppimistilanteita. Summamuuttujista työyksikön ilmapiiri, hoidon lähtökohdat, ohjaukselliset lähtökohdat ja ohjaussuhteen toimivuus arvioitiin erittäin hyvälle tasolle sekä hoitotyön opettaja hyvälle tasolle. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä opiskelijoiden antamiin arvioihin oli opiskelijan iällä, lukuvuodella ja harjoittelun kestolla. Kehitysalueina tulosten mukaan olivat osastonhoitajan tuki oppimiselle, hoidon tiedonkulun selkeys, harjoitteluviikkojen pidempi kesto, koko henkilökunnan kiinnostus opiskelijaohjausta kohtaan, ohjaajilta saatu säännöllinen palaute, ohjauksen suunnittelu sekä hoitotyön opettajan tuen ja ohjauksen tarve. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ohjaajien koulutuksessa, opiskelijaohjauksen laatutyön arvioinnissa ja kehittämisessä.
Tutkimus on kokonaistutkimus ja kohderyhmänä olivat kaikki hoitotyön opiskelijat. Tutkimusaineistossa oli mukana 1410 vastaajaa. Tutkimuksen käyttöön saatiin CLES+T- opiskelijaohjauksen laatukyselystä saatuja tuloksia 2012–2015 vuosilta. Aineisto analysoitiin tilastollisesti muodostaen ensin mittarista viisi summamuuttujaa. Taustamuuttujista opiskelijan iän, lukuvuoden ja harjoittelun keston yhteyttä tarkasteltiin summamuuttujiin. Muuttujien välistä yhteyttä tutkittiin korrelaation ja parametrittoman Kruskall Wallisin keskiarvotestin avulla.
Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat saavat Vaasan keskussairaalassa laadukasta opiskelijaohjausta ja oppimisympäristöt pystyvät tarjoamaan mielekkäitä oppimistilanteita. Summamuuttujista työyksikön ilmapiiri, hoidon lähtökohdat, ohjaukselliset lähtökohdat ja ohjaussuhteen toimivuus arvioitiin erittäin hyvälle tasolle sekä hoitotyön opettaja hyvälle tasolle. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä opiskelijoiden antamiin arvioihin oli opiskelijan iällä, lukuvuodella ja harjoittelun kestolla. Kehitysalueina tulosten mukaan olivat osastonhoitajan tuki oppimiselle, hoidon tiedonkulun selkeys, harjoitteluviikkojen pidempi kesto, koko henkilökunnan kiinnostus opiskelijaohjausta kohtaan, ohjaajilta saatu säännöllinen palaute, ohjauksen suunnittelu sekä hoitotyön opettajan tuen ja ohjauksen tarve. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ohjaajien koulutuksessa, opiskelijaohjauksen laatutyön arvioinnissa ja kehittämisessä.