Lämpöyrittäjyyden kansainvälistäminen : Lämpöyrittäjyyskoulutuksen vienti Puolaan
Paavola, Sirpa (2017)
Paavola, Sirpa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418055
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää toimiva yhteistyömalli lämpöyrittäjyyskoulutuksen viennissä Puolaan. Tavoite edellytti sellaisten yhteistyötahojen löytämistä, joiden avulla voidaan luoda kontakteja bioenergian käytöstä päättäviin viranomaisiin Puolassa. Opinnäytetyö tehtiin Suomen metsäkeskuksen toimeksiantona. Tutkimusaineistoa kerättiin kirjallisista lähteistä sekä haastattelemalla 16 alan asiantuntijaa Suomessa ja Puolassa.
Teemahaastattelut tehtiin elo-lokakuussa 2017.
Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma tukee puupohjaisen biomassan käyttöä Puolassa ja suomalainen lämpöyrittäjyysosaaminen sopii vientituotteeksi Puolaan. Puolan kansalliset energiapoliittiset ratkaisut eivät kuitenkaan tue lämpöyrittäjyyttä tällä hetkellä ja se pitää ottaa koulutuksen viennissä huomioon. Alueviranomaiset ovat ratkaisevassa asemassa sekä lämpöyrittäjyysliiketoiminnan että rahoituksen osalta.
Puolassa tuotetaan lämpöenergiaa joko kaukolämpöverkoilla tai yksittäisillä lämpökattiloilla. Polttoaineena on yleisimmin kivihiili. Lämpöyrittäjyys edistäisi uusiutuvalla energialla tuotettua lämpöä. Lämpöyrittäjyysosaamista voi markkinoida koulutusviennin tapaan, mutta laitevienti kannattaisi liittää koulutuksen yhteyteen. Suomalaisilla olisi lämpöyrittäjyysosaamisen ja laitevalmistuksen yhdistelmässä kilpailuetu muihin laitetoimittajiin verrattuna.
Tärkeintä on alan toimijoiden yhteistyö sekä Puolassa että Suomessa. Henkilökohtaisten suhteiden luomiseen Puolassa tarvitaan myös Suomen Varsovan suurlähetystön kansainvälistymispalveluja. Suoria kontakteja lämpöyrittäjiin ei ole ilman alueviranomaisia. Myös paikallinen toimija Puolassa on tarpeen. Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään lopuksi ehdotus siitä, miten yhteistyö Puolan kanssa voitaisiin käynnistää.
Teemahaastattelut tehtiin elo-lokakuussa 2017.
Uusiutuvan energian kansallinen toimintasuunnitelma tukee puupohjaisen biomassan käyttöä Puolassa ja suomalainen lämpöyrittäjyysosaaminen sopii vientituotteeksi Puolaan. Puolan kansalliset energiapoliittiset ratkaisut eivät kuitenkaan tue lämpöyrittäjyyttä tällä hetkellä ja se pitää ottaa koulutuksen viennissä huomioon. Alueviranomaiset ovat ratkaisevassa asemassa sekä lämpöyrittäjyysliiketoiminnan että rahoituksen osalta.
Puolassa tuotetaan lämpöenergiaa joko kaukolämpöverkoilla tai yksittäisillä lämpökattiloilla. Polttoaineena on yleisimmin kivihiili. Lämpöyrittäjyys edistäisi uusiutuvalla energialla tuotettua lämpöä. Lämpöyrittäjyysosaamista voi markkinoida koulutusviennin tapaan, mutta laitevienti kannattaisi liittää koulutuksen yhteyteen. Suomalaisilla olisi lämpöyrittäjyysosaamisen ja laitevalmistuksen yhdistelmässä kilpailuetu muihin laitetoimittajiin verrattuna.
Tärkeintä on alan toimijoiden yhteistyö sekä Puolassa että Suomessa. Henkilökohtaisten suhteiden luomiseen Puolassa tarvitaan myös Suomen Varsovan suurlähetystön kansainvälistymispalveluja. Suoria kontakteja lämpöyrittäjiin ei ole ilman alueviranomaisia. Myös paikallinen toimija Puolassa on tarpeen. Tutkimuksen tulosten perusteella esitetään lopuksi ehdotus siitä, miten yhteistyö Puolan kanssa voitaisiin käynnistää.