Sähköisen hoitokertomuksen käyttöönotto Satakunnan keskussairaalassa
Saarinen, Karoliina; Jakonen, Junet (2017)
Saarinen, Karoliina
Jakonen, Junet
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112418006
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitotyön henkilökunnan kokemuksia sähköisen hoitokertomuksen käytöstä ja rakenteisesta kirjaamisesta erityisesti Satakunnan keskussairaalan synnytysosastolla. Tavoitteena oli selvittää teemahaastatteluiden avulla, miten toimiva ratkaisu hoitokertomus ja siihen kirjaaminen rakenteisesti on ollut, miten rakenteinen kirjaaminen on toteutunut sekä miten se ei ole toteutunut.
Tutkimusongelmana olivat miten rakenteinen kirjaaminen ja sähköisen hoitokertomuksen käyttöönotto olivat sujuneet Satakunnan keskussairaalan synnytyssalissa, minkälaista koulutusta sähköisen hoitokertomuksen käyttö oli vaatinut ja soveltuiko se kyseisille osastoille käytettäväksi sekä miten sähköistä hoitokertomusta voitaisiin edelleen kehittää.
Teoriataustassa korostui sähköinen hoitokertomus, rakenteinen kirjaaminen, Finccluokitukset, kirjaamista koskeva lainsäädäntö ja hoitotyön kehittäminen. Teoriaosuus käsitteli myös teemahaastattelua.
Tulokset osoittivat, että sähköinen hoitokertomus koettiin pääosin hyväksi ja toimivaksi. Käyttöönotto oli positiivinen asia, eikä vanhaan järjestelmään enää haluttu palata takaisin. Monet olivat sitä mieltä, että osastolla on hyvät valmiudet käyttää sähköistä hoitokertomusta. Aluksi hoitajien oli vaikeaa sopeutua uuteen järjestelmään ja käytön oppimiseen meni aikaa. Hoitokertomuksen terminologia koettiin hankalaksi oppia. Tätä asiaa helpotti kuitenkin se, että osastolla käytetään hoitokertomukseen kirjatessa vain muutamaa eri kompetenssia. Kompetenssien käyttö selkeytti kirjaamista. Koettiin, että hoitokertomus on myös helpottanut monia käytännön asioita ja loppuyhteenvedon tekeminen potilaasta oli helpompaa.
Kehittämisehdotuksina esille tuli ongelmaksi osoittautuneet päällekkäiskirjauksien ja käyttökatkojen väheneminen sekä kirjaamisjärjestelmän käyttökatkot. Muina teknisinä ongelmina koettiin se, ettei useat pysty kirjaamaan samaan aikaan hoitokertomukseen ja potilasta uloskirjatessa hoitokertomus ei sulkeudu automaattisesti.
Jatkotutkimusehdotuksena ehdotettiin sähköisen hoitokertomuksen ”hyvien käytänteiden” oppaan tekemistä, jossa esitettäisiin selkeästi niitä käytänteitä, jotka on todettu toimiviksi rakenteisessa kirjaamisessa. Näin saataisiin selkeät ohjeet muihin sairaaloihin siitä, mitkä käytänteet ovat olleet toimivia ja mitä kannattaisi jatkossa noudattaa.
Tutkimusongelmana olivat miten rakenteinen kirjaaminen ja sähköisen hoitokertomuksen käyttöönotto olivat sujuneet Satakunnan keskussairaalan synnytyssalissa, minkälaista koulutusta sähköisen hoitokertomuksen käyttö oli vaatinut ja soveltuiko se kyseisille osastoille käytettäväksi sekä miten sähköistä hoitokertomusta voitaisiin edelleen kehittää.
Teoriataustassa korostui sähköinen hoitokertomus, rakenteinen kirjaaminen, Finccluokitukset, kirjaamista koskeva lainsäädäntö ja hoitotyön kehittäminen. Teoriaosuus käsitteli myös teemahaastattelua.
Tulokset osoittivat, että sähköinen hoitokertomus koettiin pääosin hyväksi ja toimivaksi. Käyttöönotto oli positiivinen asia, eikä vanhaan järjestelmään enää haluttu palata takaisin. Monet olivat sitä mieltä, että osastolla on hyvät valmiudet käyttää sähköistä hoitokertomusta. Aluksi hoitajien oli vaikeaa sopeutua uuteen järjestelmään ja käytön oppimiseen meni aikaa. Hoitokertomuksen terminologia koettiin hankalaksi oppia. Tätä asiaa helpotti kuitenkin se, että osastolla käytetään hoitokertomukseen kirjatessa vain muutamaa eri kompetenssia. Kompetenssien käyttö selkeytti kirjaamista. Koettiin, että hoitokertomus on myös helpottanut monia käytännön asioita ja loppuyhteenvedon tekeminen potilaasta oli helpompaa.
Kehittämisehdotuksina esille tuli ongelmaksi osoittautuneet päällekkäiskirjauksien ja käyttökatkojen väheneminen sekä kirjaamisjärjestelmän käyttökatkot. Muina teknisinä ongelmina koettiin se, ettei useat pysty kirjaamaan samaan aikaan hoitokertomukseen ja potilasta uloskirjatessa hoitokertomus ei sulkeudu automaattisesti.
Jatkotutkimusehdotuksena ehdotettiin sähköisen hoitokertomuksen ”hyvien käytänteiden” oppaan tekemistä, jossa esitettäisiin selkeästi niitä käytänteitä, jotka on todettu toimiviksi rakenteisessa kirjaamisessa. Näin saataisiin selkeät ohjeet muihin sairaaloihin siitä, mitkä käytänteet ovat olleet toimivia ja mitä kannattaisi jatkossa noudattaa.